Tämä on lupaava artikkeli.

Zonianá

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. toukokuuta 2010 kello 23.38 käyttäjän Zache (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Zoniana
Zonianan sijainti.
Zonianan sijainti.

Zoniana

Koordinaatit: 35°18′N, 24°50′E

Valtio Kreikka
Periferia Kreeta
Prefektuuri Rethymnon
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunkikunta
 – Pormestari Konstantinos Papasiris[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 17.926 km²
Korkeus 640[2] m
Väkiluku (2001) 1 578
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Zoniana (kreik. Ζωνιανά Ρεθύμνου, Zonianá Rethímnu) on kaupunkikunta (kreik. κοινότητα, kinótita) Kreikassa, Kreetan saarella. Se on osa Kreetan periferiaa ja Rethymnonin prefektuuria.[2] Zonianan kaupunkikunta on pinta-alaltaan 17,926 neliökilometriä ja siellä asuu 1 578 ihmistä (2001).[3]

Maatalous ja karjankasvatus ovat Zonianan asukkaiden pääelinkeinot.[2]

Etymologia ja mytologia

Zonianan nimi viittaa kreikkalaisen mytologian ylijumala Zeukseen.[4] Zeus syntyi ja kasvoi Kreetan saarella.[5] Zeuksen on sanottu myös olevan haudattu Kreetan saarelle. Yksi väitetyistä hautapaikoista on Zoun luola Zonianassa Kefála-kukkulan kaakkoisrinteellä. Luolan katto on romahtanut, mahdollisesti maanjäristyksen seurauksena. Kerrotaan, että luola on täynnä kultaa. Toiset taas sanovat Zeuksen olevan kuolematon.[6]

Erään tarinan mukaan Zas-niminen (genetiivimuoto: Zou) paimen oli paimentamassa lammas- ja vuohilaumaansa nykyisen Zonianan kylän alueella. Zonianan alueella kasvoi tuohon aikaan sankka metsä. Zas juotti laumaansa kolmen kilometrin päässä nykyisestä Zonianan keskustasta sijaitsevalla Diskuriún lähteellä. Zas kadotti kerran erään Amálthi-nimisen vuohen, mutta löysi sen sitten pieneltä lähteeltä vettä juomasta. Löydön jälkeen Zas asettui asumaan paikalle ja nimesi sen itsensä mukaan Zoulianaksi. Nykyisin Zonianan kylän kaakkoisosa kantaa Zouliana-nimeä. Amálthi-vuohen löytämä lähde sai nimen Neró ts' Amálthis (kreik. Νερό τσ' Αμάλθης, suom. ”Amálthin vesi”). Sittemmin paikkakunta on tunnettu myös nimellä Zou to Lákko.[7]

Kreikkalaisen mytologian mukaan Ida-vuorella asui idalaisia daktyleita, joiden tehtävänä oli suojella Zeusta tämän ollessa pieni. Daktyleiden synnystä kerrotaan monia erilaisia tarinoita. Erään tarinan mukaan nymfi Ankhialen koskettaessa Oaksían maata, juoksi maasta kymmenen idalaisiksi daktyleiksi kutsuttua miestä. Zonianankin halki virtaava Milopotamos-joki tunnettiin antiikin aikana nimellä Oáksis. Joki saa alkunsa Psiloreitikseltä eli entiseltä Idalta. Oaksían maa voi tarkoittaa myös antiikin Aksosta (Oaksú), joka oli kuningaskunta, ja johon Zonianakin kuului.[6]

Historia

Kreetalla syntynyt italialainen[8] Francesco Barozzi mainitsee vuonna 1577, että nykyinen Zoniana olisi ollut Aksoksen kuningaskunnasta ja Anógiasta erillään ja tunnettu nimellä So. Kuitenkin ensimmäinen Zonianaa koskeva asiakirja on vasta vuodelta 1821. Zonianan väestö on aina ollut täysin kreikkalaista siitäkin huolimatta, että Kreeta on ollut muun muassa saraseenien, venetsialaisten ja osmanien valloittama.[9]

Taistelua osmanivaltaa vastaan

Zonianalaiset osallistuivat vuoden 1770 kapinaan saaren etelärannikon Sfakiássa laivanvarustaja Daskalogiánniksen johdolla. Daskalogiánniksen oli tarkoitus saada apua venäläisiltä, joiden oli tarkoitus harhauttaa osmaneita toisaalla. Osmanit kukistivat kapinan ja Daskalogiánnis tapettiin.[10] Vuonna 1821 M. Melitakas -niminen Zonianan asukas taisteli osmaneita vastaan Kreetalla, mutta haavoittui taistelussa Brahímossa eli nykyisessä Peramássa[11] ja kuoli myöhemmin.[9]

Kaksikymmentä zonianalaista lähti vuonna 1866 turvaan vuorille tarkoituksenaan päästä Moní Arkádin luostariin saakka. Siellä 17 heistä sai surmansa. Zonianan asukkaat voittivat yhdessä eräiden milopotamoslaisten kanssa osmanien Omer pašša Lataksen Péra Halépassa ja saivat ryöstösaaliksi kanuunan, jonka he piilottivat Zonianaan. Nykyisin kanuuna on esillä Hanian merenkulkumuseossa. Seuraavana päivänä osmanit mursivat zonianalaisten vastarinnan ja pääsivät paikkakunnalle. Osmanit kuulustelivat paikallisia, mutta kukaan ei tunnustanut, missä kanuuna oli. Tämän jälkeen osmanit alkoivat tappaa ihmisiä ja polttivat Zonianan.[4]

Osmani Kumandar Redic pašša yritti muiden kylien tapaan rakentaa marraskuussa 1867 Kavkalúdin kylään tornia, mutta epäonnistui zonianalaisten hangoiteltua vastaan. Tästä seurasi jälleen Zonianan polttaminen, jo toisen kerran puolen vuoden sisällä. Myöhemmin kylä poltettiin erään laulun mukaan vielä kolmannenkin kerran. Laulussa todetaan, että vaikka kylä poltettaisiin kolmesataa kertaa, eivät zonianalaiset tottelisi aghoja. Muutaman vuoden kuluttua zonianalaiset yhdessä Malevísin laakson ja Milopotamoksen asukkaiden kanssa saartoivat osmanit Heraklionissa.[4]

Osana Kreikkaa

Kolmetoista Zonianan asukasta kuoli Balkanin sotien aikana 1900-luvun alussa. Toisen maailmansodan aikana 19 zonianalaista sai surmansa. Jälleen Kreikan sisällissodassa neljä ihmistä kuoli.[4]

Zoniana lähiseutuineen tunnetaan lammasvarkauksistaan,[12] joita paikallisväestön keskuudessa pidetään jopa hyväksyttävänä perinteenä. Lammasvarkauksien vuoksi lammaspaimenet ja maanviljelijät riitelevät säännöllisesti. Vuosina 1996–1997 zonianalaiset riitelivät lammasvarkauksista peramálaisten kanssa ja Kreikan valtion turvallisuusyksikkö Eidikí Katastaltikí Antitromokratikí Monáda (kreik. Ειδική Κατασταλτική Αντιτρομοκρατική Μονάδα, EKAM) joutui riisumaan zonianalaisia järjestelmällisesti aseista.[13] Lammasvarkailla on oikeustoimien uhatessa tapana mennä vannomaan syyttömyyttään Aksoksen koillispuolella sijaitsevan Pyhän Jorgoksen kirkon ihmeitä tekevän ikonin eteen.[12]

Marraskuussa 2007 Kreikan poliisin tekemissä ratsioissa pidätettiin 42 zonianalaista miestä epäiltyinä ryöstöihin, huumerikoksiin, murhayritykseen sekä luvattomiin aseisiin. Huhtikuussa 2009 Kreikan pääkaupungissa Ateenassa alkaneessa oikeudenkäynnissä miehiä syytetään räjähteiden ja aseiden hallussapidosta sekä kannabiksen kasvatuksesta ja myynnistä. Lisäksi zonianalaismiehet ovat ryöstäneet pankkiautomaatteja puskutraktoreiden avulla.[9]

Osa miehistä sai lisäksi syytteen murhayrityksestä, sillä he olivat kertoman mukaan ampuneet AK-47-rynnäkkökiväärein poliiseja, jotka olivat etsineet Zonianasta huumeiden salakuljettajia. Ampumisessa yksi poliisi halvaantui pysyvästi ja kaksi muuta lievemmin. Ampumistapauksen jälkeen Zonianaa piiritti viikkojen ajan kymmeniä poliiseja helikoptereineen ja panssaroituine ajoneuvoineen. Oikeudenkäynnissä kuullaan noin 400 todistajaa.[9]

Kreetalaiset kantavat aseita yleisesti ja verikostokin tunnetaan saarella, vaikkakin viimeisin verikosto tapahtui 1940-luvulla Sfakiássa[14].[9]

Maantiede

Zoniana on osa Kreetan periferiaa ja Rethymnonin prefektuuria.[2] Zonianan kaupunkikunta on pinta-alaltaan 17,926 neliökilometriä. Zonianan naapurikunnat ovat Kulúkonas lännessä ja pohjoisessa, Anógia idässä ja Heraklionin prefektuurin kuuluva Timpáki etelässä. Zonianasta on matkaa Heraklioniin 43 kilometriä ja Rethymnoniin puolestaan 52 kilometriä.[15]

Kreetan korkein vuori[16] Psiloreitis sijaitsee Zonianan kupeessa.[2]

Kulttuuri

Zonianassa järjestettiin vuonna 2008 paimenten juhla, joka sai jatkoa elokuussa 2009. Elokuun 2009 juhlassa tarjoiltiin ruokaa sekä siellä oli esillä 250 kilogrammaa painava juusto.[17]

Nähtävyydet

Zonianassa toimii Dionissis Potamianoksen perustama vahamuseo, jossa on esillä 87, tai toisen lähteen mukaan 103[18], Kreetan historiaan liittyvää vahatyötä. Museossa ovat esimerkiksi taiteilija El Greco, kirjailija Nikos Kazantzakis, poliitikko Elefthérios Venizélos ja runoilija Vitséntzos Kornáros vahaan ikuistettuna.[19]

Zonianassa sijaitsee Sfendonin tippukiviluola, jolla on pituutta 145 metriä ja tilavuutta puolestaan yli 3 000 neliömetriä. Luolassa on 270 metriä pitkä polku, jota pitkin vierailijat voivat kulkea. Alle yksi kolmasosa luolasta on suljettu vierailijoilta. Luolassa asuu muun muassa lepakkoja. Luolasta on löydetty merkkejä ihmisten toiminnasta neoliittiselta ja varhaiselta minolaiselta kaudelta[20]. Luolaa on lisäksi käytetty muun muassa piilopaikkana osmaneita vastaan[18]. Kerran Sfakiásta kotoisin ollut Sfentonis-niminen sissi oli piiloutunut luolaan ja valmisti lihaa luolansuulla. Eräs nuori mies näki Sfentoniksen ja meni lähemmäksi kysymään, josko saisi lihaa. Sfentonis kuitenkin tappoi miehen joko kiukuissaan tai sen vuoksi, että pelkäsi miehen paljastavan hänen piilonsa.[21][22]

Zonianan kylästä 5–6 kilometriä Psiloreitikselle päin sijaitsee Nisí-niminen (kreik. Νησί, saari) paikka. Nisí oli aikaisemmin ”saari”, sillä lännessä se rajoittui Oáksis-jokeen, etelässä pieneen sivujokeen sekä idässä ja pohjoisessa Russa-järveen, joka nykyisin on kuivanut. Nisíltä on löydetty saviruukunkappaleita, ja siellä on mitáton rauniot. Mitátoa on käytetty levähdyspaikkana ja siellä on valmistettu juustoa. Nisín eteläpuolisen sivujoen läheisyydestä on löydetty kirvestä muistuttava työkalu.[6]

Zonianassa, Anguridianán tuntumassa, sijaitsee Makariá-niminen paikka, joka legendan mukaan oli antiikinaikainen kaupunki. Makariásta on löydetty hautoja sekä siellä on säilynyt savesta ja kivestä rakennettua muuria. Makariásta on löydetty myös puoliksi tuhoutuneita viinipuristimia sekä ruukkuja.[6]

Lähteet

  1. ΚΟΙΝΟΤΗΤΑ ΖΩΝΙΑΝΩΝ xania.net. Viitattu 16.3.2010. (kreikaksi)
  2. a b c d e Zoniana Village zoniana.gr. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  3. Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 12.3.2010. (kreikaksi)
  4. a b c d Parassiris, Dimitris: The history of Zoniana zoniana.gr. Viitattu 23.5.2009. (englanniksi)
  5. Hanna, Nick: Kreeta, s. 16–17. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  6. a b c d Parassiris, Dimitris: Locations zoniana.gr. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  7. Parassiris, Dimitris: The name of the village zoniana.gr. Viitattu 19.3.2010. (englanniksi)
  8. Moyer, Ann Elizabeth; Fulke, William; Lever, Ralph: The philosophers' game: rithmomachia in medieval and Renaissance Europe, with an edition of Ralph Lever and William Fulke, The most noble, auncient, and learned playe (1563), s. 117. University of Michigan Press, 2001. ISBN 0472112287. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.3.2010). (englanniksi)
  9. a b c d e Pikkukylän mafia nalkkiin Kreetalla 28.4.2009. YLE Uutiset. Viitattu 12.3.2010.
  10. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 20–24. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  11. Πραχίμου -- Δάφνη ΠΑΝΔΕΚΤΗΣ: Ψηφιακός Θησαυρός Πρωτογενών Τεκμηρίων Ελληνικής Ιστορίας και Πολιτισμού. Viitattu 12.3.2010. (kreikaksi) (englanniksi)
  12. a b Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 193–194. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  13. Chaniótis, Ángelos: From Minoan farmers to Roman traders: sidelights on the economy of ancient Crete, s. 162. Franz Steiner Verlag, 1991. ISBN 3515076212. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2010). (englanniksi)
  14. Hanna, Nick: Kreeta, s. 25. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  15. Parassiris, Dimitris: Access to Zoniana village zoniana.gr. Viitattu 12.3.2010. (englanniksi)
  16. Hanna, Nick: Kreeta, s. 6–7. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  17. The shepherd’s feast in Zoniana (artikkeli perustuu Chaniotika Nea -sanomalehdessä julkaistuun Giannis Kakkanoksen reportaasiin) Crete Gazette. Viitattu 19.3.2010. (englanniksi)
  18. a b Kyriakopoulos, Victoria: Crete, s. 135. Lonely Planet, 2008. ISBN 174104572X. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2010). (englanniksi)
  19. Potamianos’ Museum of Waxworks zoniana.gr. Viitattu 12.3.2010. (englanniksi)
  20. All About Crete Island, Rethymnon Prefecture (PDF) Greekislands.com, Greekhotel.com. Viitattu 20.3.2010. (englanniksi)
  21. The Sfentoni Cave in Zoniana in central Crete - Part 2 Explore Crete. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  22. Description of the cave zoniana.gr. Viitattu 12.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla