Ero sivun ”Blue Danube” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Viitattu tri W.G. "Bill" Penney'hin, päivätyllä AHF-sivuston antamalla tiedolla, jossa myös lyhyt "lebenslauf". |
Britit saivat käyttöönsä B-29 - pommittajia Yhdysvalloilta. Ne tunnettiin nimellä B.1 Washington. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Ydinfissio]]on perustuvaa pommia testattiin nk. ''Buffalo''-nimisen ydinkokeiden sarjan testeissä [[Joulusaari|Joulusaarella]] sekä [[Australia]]n [[Maralinga]]ssa ennen käyttöön ottoa. Britannian ensimmäisen ilmasta pudotetun ydinpommin (testin nimi: ''Kite'' eli ''Leija'') koneen ([[Vickers Valiant]], nro WZ366) päällikkönä sekä pilottina toimi 11. lokakuuta 1956: Sqn Ldr Edwin "Ted" J.G. Flawell. Räjäytyksen tuhovoimaa supistettiin 3 kilotonniin, ja se laukaistiin 150 m korkeudessa.<ref>http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKTesting.html Viitattu 21.12.2021.</ref> Pommi pudotettiin 30 000 jalasta eli noin 9 450 metristä.<ref>https://www.thisdayinaviation.com/11-october-1956/ Viitattu 20.12.2021.</ref> Aktiivi käyttö kesti varsin lyhyen aikaa, eli vuodet 1953–1962. <ref>http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKArsenalDev.html Viitattu 2.7.2018.</ref> Pommin konstruktio eli kokoonpano ei suuresti eronne [[Fat Man]] -tyypistä. [[Räjähdelinssi]]en määrä oli 32 kpl. Pommeja valmistettiin arviolta 58 kpl.<ref> http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7. 2018.</ref> |
[[Ydinfissio]]on perustuvaa pommia testattiin nk. ''Buffalo''-nimisen ydinkokeiden sarjan testeissä [[Joulusaari|Joulusaarella]] sekä [[Australia]]n [[Maralinga]]ssa ennen käyttöön ottoa. Britannian ensimmäisen ilmasta pudotetun ydinpommin (testin nimi: ''Kite'' eli ''Leija'') koneen ([[Vickers Valiant]], nro WZ366) päällikkönä sekä pilottina toimi 11. lokakuuta 1956: Sqn Ldr Edwin "Ted" J.G. Flawell. Räjäytyksen tuhovoimaa supistettiin 3 kilotonniin, ja se laukaistiin 150 m korkeudessa.<ref>http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKTesting.html Viitattu 21.12.2021.</ref> Pommi pudotettiin 30 000 jalasta eli noin 9 450 metristä.<ref>https://www.thisdayinaviation.com/11-october-1956/ Viitattu 20.12.2021.</ref> Aktiivi käyttö kesti varsin lyhyen aikaa, eli vuodet 1953–1962. <ref>http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKArsenalDev.html Viitattu 2.7.2018.</ref> Pommin konstruktio eli kokoonpano ei suuresti eronne [[Fat Man]] -tyypistä. [[Räjähdelinssi]]en määrä oli 32 kpl. Pommeja valmistettiin arviolta 58 kpl.<ref> http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7. 2018.</ref> |
||
Aluksi vain [[V-pommittaja]]t kykenivät, [[Avro Lincoln]]in ohella, kuljettamaan tämän ydinaseen. [[Fissiili]] materiaali oli [[plutonium]], ja sen sytytys oli monipisteinen. Pommin isänä eli pääkehittelijänä pidetään yleisesti [[William Penney]]ta.<ref>https://www.atomicheritage.org/profile/william-penney Viitattu 27.12.2021.</ref> Pommi oli muodoltaan suuri sekä raskas, mutta [[Aerodynamiikka|aerodynaaminen]] eli virtaviivainen.<ref>https://rafbarnham-nss.weebly.com/blue-danube.html Viitattu 2.7.2018.</ref> Vaikutteita se oli voinut saada [[Barnes Wallis]]ilta. Räjähdysvoima oli 14 kilotonnia (kT). Ulkomitat ovat 24 jalan pituus, 5 jalan paksuus sekä 10 000 paunan omamassa eli n. 4 500 kg:n omamassa.<ref>http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7.2018</ref> |
Aluksi vain [[V-pommittaja]]t kykenivät, [[Avro Lincoln]]in sekä [[B-29]]:n ohella, kuljettamaan tämän ydinaseen. [[Fissiili]] materiaali oli [[plutonium]], ja sen sytytys oli monipisteinen. Pommin isänä eli pääkehittelijänä pidetään yleisesti [[William Penney]]ta.<ref>https://www.atomicheritage.org/profile/william-penney Viitattu 27.12.2021.</ref> Pommi oli muodoltaan suuri sekä raskas, mutta [[Aerodynamiikka|aerodynaaminen]] eli virtaviivainen.<ref>https://rafbarnham-nss.weebly.com/blue-danube.html Viitattu 2.7.2018.</ref> Vaikutteita se oli voinut saada [[Barnes Wallis]]ilta. Räjähdysvoima oli 14 kilotonnia (kT). Ulkomitat ovat 24 jalan pituus, 5 jalan paksuus sekä 10 000 paunan omamassa eli n. 4 500 kg:n omamassa.<ref>http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7.2018</ref> |
||
[[Red Beard]] (suom. ''Punaparta'') korvasi nopeassa tahdissa tämän pommityypin.[[Kuva:Operation_Buffalo-Marcoo.jpg|pienoiskuva|Buffalo/R2 Marcoo räjäytettiin vuonna 1956 Australian Maralingan ydinkoealueella.]] |
[[Red Beard]] (suom. ''Punaparta'') korvasi nopeassa tahdissa tämän pommityypin.[[Kuva:Operation_Buffalo-Marcoo.jpg|pienoiskuva|Buffalo/R2 Marcoo räjäytettiin vuonna 1956 Australian Maralingan ydinkoealueella.]] |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
*[[Operaatio Hurrikaani (ydinkoe)]] |
*[[Operaatio Hurrikaani (ydinkoe)]] |
||
Versio 30. tammikuuta 2024 kello 02.14
Blue Danube (suom. sininen Tonava) oli Isossa Britanniassa kehitetty taktisen luokan ydinpommi. Tämä ydinase tuli käyttöön Britannian eräänä ensimmäisistä ydinaseista. Sen muita nimiä olivat: Smallboy, the Mk.1 Atom Bomb (suom. Mark 1 -atomipommi), Special Bomb eli erikoispommi ja Operational Requirement/OR.1001. Pommi kehiteltiin 1950-luvun alkupuolella.[1]
Ydinfissioon perustuvaa pommia testattiin nk. Buffalo-nimisen ydinkokeiden sarjan testeissä Joulusaarella sekä Australian Maralingassa ennen käyttöön ottoa. Britannian ensimmäisen ilmasta pudotetun ydinpommin (testin nimi: Kite eli Leija) koneen (Vickers Valiant, nro WZ366) päällikkönä sekä pilottina toimi 11. lokakuuta 1956: Sqn Ldr Edwin "Ted" J.G. Flawell. Räjäytyksen tuhovoimaa supistettiin 3 kilotonniin, ja se laukaistiin 150 m korkeudessa.[2] Pommi pudotettiin 30 000 jalasta eli noin 9 450 metristä.[3] Aktiivi käyttö kesti varsin lyhyen aikaa, eli vuodet 1953–1962. [4] Pommin konstruktio eli kokoonpano ei suuresti eronne Fat Man -tyypistä. Räjähdelinssien määrä oli 32 kpl. Pommeja valmistettiin arviolta 58 kpl.[5]
Aluksi vain V-pommittajat kykenivät, Avro Lincolnin sekä B-29:n ohella, kuljettamaan tämän ydinaseen. Fissiili materiaali oli plutonium, ja sen sytytys oli monipisteinen. Pommin isänä eli pääkehittelijänä pidetään yleisesti William Penneyta.[6] Pommi oli muodoltaan suuri sekä raskas, mutta aerodynaaminen eli virtaviivainen.[7] Vaikutteita se oli voinut saada Barnes Wallisilta. Räjähdysvoima oli 14 kilotonnia (kT). Ulkomitat ovat 24 jalan pituus, 5 jalan paksuus sekä 10 000 paunan omamassa eli n. 4 500 kg:n omamassa.[8]
Red Beard (suom. Punaparta) korvasi nopeassa tahdissa tämän pommityypin.
Katso myös
Lähteet
- http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w
- http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKArsenalDev.html
- https://rafbarnham-nss.weebly.com/blue-danube.html
Viitteet
- ↑ http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7. 2018.
- ↑ http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKTesting.html Viitattu 21.12.2021.
- ↑ https://www.thisdayinaviation.com/11-october-1956/ Viitattu 20.12.2021.
- ↑ http://nuclearweaponarchive.org/Uk/UKArsenalDev.html Viitattu 2.7.2018.
- ↑ http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7. 2018.
- ↑ https://www.atomicheritage.org/profile/william-penney Viitattu 27.12.2021.
- ↑ https://rafbarnham-nss.weebly.com/blue-danube.html Viitattu 2.7.2018.
- ↑ http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/Ycm_vFKhQHOnipak_UHL2w Viitattu 3.7.2018
