Ero sivun ”Kiinalainen uusivuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Oonproo) ja palautettiin versio 20287619, jonka on tehnyt Crt: lähteetön Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
→Maailmalla: Kiinassa uusivuosi on yksi vietetyimmidtö juhlista Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Maailmalla== |
==Maailmalla== |
||
Koska Kiinan kansantasavallan kommunistihallinto alkoi vaatia länsimaisen kalenterin käyttämistä vuoden 1949 vallankumouksen jälkeen, kiinalaista uuttavuotta ei Kiinan kansantasavallassa enää sen jälkeen juhlittu yhtä paljon kuin [[Hongkong]]issa ja [[Taiwan]]illa sekä Aasian muissa kiinalaisyhteiskunnissa. Näissä uusivuosi on yhä vuoden suurin juhla, ja liikkeet ja julkiset laitokset suljetaan juhlan ajaksi. Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan kiinalaisin menoin myös joidenkin muidenkin aasialaisten kulttuurien uudenvuodenjuhlissa, kuten [[Korean tasavalta|korealaisessa]] [[seollal]]issa, [[vietnam]]ilaisessa [[tết]]issä ja [[tiibet]]iläisessä [[losar]]issa.<ref name=roy /> |
|||
Suomessa kiinalaista uutta vuotta on juhlittu Helsingissä vuodesta 2007. Juhliin on pyritty sisällyttämään paljon perinteitä, kuten tori, tanssivia [[lohikäärme]]itä ja leijonia, lyhtyjä ja ilotulitteita.<ref name=":0">{{Verkkoviite| osoite=https://kiinalainenuusivuosi.fi/juhlan-taustaa/| nimeke=Juhlan taustaa| julkaisu=Kiinalainen uusivuosi 2021| viitattu=2021-03-17| ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Suomessa kiinalaista uutta vuotta on juhlittu Helsingissä vuodesta 2007. Juhliin on pyritty sisällyttämään paljon perinteitä, kuten tori, tanssivia [[lohikäärme]]itä ja leijonia, lyhtyjä ja ilotulitteita.<ref name=":0">{{Verkkoviite| osoite=https://kiinalainenuusivuosi.fi/juhlan-taustaa/| nimeke=Juhlan taustaa| julkaisu=Kiinalainen uusivuosi 2021| viitattu=2021-03-17| ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Versio 25. tammikuuta 2023 kello 03.16
Kiinalainen uusivuosi (kiin.: 新年; pinyin: xīn nián tai perint.: 中國傳統新年; yksink.: 中国传统新年; pinyin: Zhōngguó chuántǒng xīnnián) on kiinalaisten uudenvuoden juhla ja vuoden tärkein juhla. Sitä juhlitaan kiinalaisen kalenterin mukaisen uudenvuodenaaton sekä alkavan vuoden viidennentoista päivän eli lyhtyjuhlan välisenä aikana. Juhla ajoittuu länsimaisessa kalenterissa yleensä 19. tammikuuta ja 23. helmikuuta väliselle ajalle.[1] Vuonna 2022 uudenvuodenpäivä on 1. helmikuuta ja vuonna 2023 22. tammikuuta.[2]
Jokaisena juhlapäivänä on eri teema. Vuodenaikaan, mytologiaan ja uskontoon liittyvissä juhlissa yhteisenä teemana ovat puhtaat loput ja hyväenteiset alut. Juhlista on runsaasti paikallisia muunnelmia. Yleisimpiin tapoihin kuuluvat muun muassa keittiöjumalan tervetulotoivotus, uudenvuoden taulujen ja onnentoivotusten ripustelu, papattien ja muiden ilotulitteiden paukuttelu, suvun ja tuttujen luona vierailut, onnenkalujen antaminen, punaiset lyhdyt sekä leijonatanssien ja muiden esitysten seuraaminen.[1]
Maailmalla
Suomessa kiinalaista uutta vuotta on juhlittu Helsingissä vuodesta 2007. Juhliin on pyritty sisällyttämään paljon perinteitä, kuten tori, tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia, lyhtyjä ja ilotulitteita.[3]
Päivä päivältä
Uudenvuodenaatto
Kiinalaiset syövät vuoden 12. kuukauden 16. päivänä juhla-aterian. Siihen mennessä he ovat joko heittäneet vanhat asiat pois tai uudistaneet ne. Uudenvuoden aattona kaikki keskeneräiset asiat on hoidettu, velat maksettu ja riidat sovittu. Näin uusi vuosi voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Roskat viedään myös pois nyt eikä vasta vuoden kahden ensimmäisen päivän aikana, koska silloin heitettäisiin pois samalla uuden vuoden vauraus. Talo putsataan kunnolla, jotta vuoden aikana kertynyt paha lähtisi pois. Ihmiset pukeutuvat parhaisiin vaatteisiinsa ja pyrkivät vaikuttamaan iloisilta ja vaurailta, jotta demonit ja epäonni eivät iskisi. Pahan pelottamiseksi myös paukutellaan ilotulitteita päivin ja öin, sillä kerran vuodessa saapuvat demonit eivät voi sietää niiden ääntä. Punaista väriä käytetään kaikkialla sen jang-yhteyden ja elämänvoiman vuoksi. Kotien etuovien ylle ripustellaan onnentoivotuksia ja suojelijajumalien kuvia.[1]
Perheenjäsenet kokoontuvat yhteen suorittamaan hyvän onnen rituaalin. Illan tullen talon ovet suljetaan ja lukitaan. Jumalten alttarin eteen katetaan jumalille pöytä, jolle asetetaan sianlihaa, kanaa ja kalaa, punaisia tangeriineja, riisikakkuja ja henkien rahaa. Suitsukkeet sytytetään ja rukoillaan, ja jumalille tarjotaan viiniä. Henkien rahalla maksetaan jumalille kiitollisuudenvelka, ja se toimitetaan jumalille polttamalla. Seuraavaksi uhrataan esi-isille ruokaa, joka jää ihmisten syötäväksi kun esi-isät ovat nauttineet sen tuoksut. Ateria on vuoden runsain, ja siihen kuuluu kahdeksan ruokalajia, sillä sana ”kahdeksan” lausutaan kiinan kielessä kuten verbi ”kasvaa”. Jokaisella ruoalla on oma symbolinen merkityksensä.[1]
Seuraavaksi joka nurkkaan sytytetään öljylamppuja ja punaisia kynttilöitä karkottamaan pahat henget. Koko perhe valvoo, myös lapset. Miehet juttelevat keskenään kun naiset valmistavat ruokaa seuraavalle päivälle tai lisää henkien rahaa esi-isille seuraavaa aamua varten. Aamulla perheen miehet toivottavat keittiön jumalan Zao Wangin takaisin kotiin sen jälkeen kun hänet oli lähetetty Taivaaseen kuun 23. tai 24. päivänä viemään raporttia Jadekeisarille talon asukkaiden käyttäytymisestä.[1]
Nykyaikana suurin osa mannerkiinalaisista viettää uudenvuoden aattoillan katselemalla perinteistä nelituntista Kevätjuhla-varieteeta televisiosta.[1]
Uudenvuodenpäivä
Vuoden ensimmäisenä päivänä tehdään hyväenteisiä tekoja. Tappaminen on kielletty, joten syödään kasvisruokaa. Päälle puetaan uudet vaatteet, rukoillaan esi-isiä ja tarkistetaan kalenterista, mikä on oikea hetki astua ulos. Onnellisuuden jumalalle tarjotaan lahjoja, punaiset lyhyt otetaan käteen, paukutellaan ilotulitteita ja pysähdellään temppeleissä polttelemassa suitsukkeita ja rukoilemassa jumalilta hyvää vuotta. Illemmalla ihmiset antavat kertoa itselleen tulevaisuutensa. Sukulaisten ja tuttavien luona vieraillaan toivottamassa hyvää uutta vuotta. Kaduilla voidaan nähdä paraateja.[1]
Seuraavat päivät
Toisena päivänä naimisissa olevat naiset vierailevat vanhempiensa ja sisarustensa luona. He vievät lahjoja ja saavat makeisia ja salaattia. Vierailijoille tarjotaan teetä ja savukkeita. Kotiin ripustetaan vaurauden jumalan Cao Shenin kuvia. Lapsille tarjotaan rahaa ja makeisia. Illalla asetellaan lyhtyjä kellumaan veteen.[1]
Kolmantena päivänä pysytellään kotona ja häädetään köyhyys siivoamalla talo ja viemällä roskat poltettaviksi.[1]
Neljäntenä päivänä kaikki jumaluudet palaavat maan päälle. Heidät kutsutaan polttamalla heidän kuviaan, tarjoamalla heille ruokaa sekä paukuttelemalla ilotulitteita.[1]
Viidentenä päivänä vietetään viiden ilmansuunnan jumalien syntymäpäivää. Ihmiset rukoilevat hyvää onnea ja vaurautta. Liikkeet ripustavat jumalille punaisia kankaita näyteikkunoihinsa avatessaan jälleen ovensa. Päivän sään odotetaan ennustavan koko vuoden säätä.[1]
Kuudentena päivänä aloitetaan leijonatanssit, joilla karkotetaan demonit ja tuodaan hyvää onnea koteihin ja liikkeisiin.[1]
Seitsemäntenä päivänä juhlistetaan luomisen seitsemättä päivää, jolloin luojajumalatar Nüwa muotoili ihmisen savesta. Naiset valmistelevat huolellisesti dim sum- ja jiaozi-onnenruoat.[1]
Kahdeksantena päivänä kunnioitetaan tähtiä rukoilemalla tähtien jumalia, uhraamalla niille, käymällä temppelissä, kävelemällä korkeille paikoille ja katselemalla kukkia.[1]
Yhdeksäntenä päivänä Jadekuningas palaa, ja ihmiset pyrkivät välttämään Taivaan loukkaamista olemalla suuttumatta turhaan.[1]
Kymmenentenä päivänä vietetään viljan syntymäpäivää.[1]
Juhlien lopuksi vuoden viidentenätoista päivänä järjestetään Lyhtyjuhla.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Roy, Christian: ”New Year (China, Korea)”, Traditional Festivals: A Multicultural Encyclopedia, s. 319–325. ABC-Clio, 2005. ISBN 1-57607-089-1.
- ↑ Chinese New Year in China Time and Date. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ Juhlan taustaa Kiinalainen uusivuosi 2021. Viitattu 17.3.2021.
Aiheesta muualla
- Radio86.fi: Kiinalaisen vuodenvaihteen perinteitä
- Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden juhlien viralliset sivut