Toijalan teloitukset 1918

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toijalan teloitukset 1918 olivat Suomen sisällissodan yhteydessä Toijalassa ja sen lähikunnissa toimeenpantuja vankeihin ja siviiliväestöön kohdistuneita terroriteloituksia.[1][2]

Punaiset joukot surmasivat alueella noin 100 valkoisen kaartin jäsentä, porvaria, virkamiestä ja koululaista. Osa teloitetuista oli tuotu Toijalaan ammuttaviksi lähikunnista kuten Iittalasta, Kalvolasta, Kylmäkoskelta, Vanajalta ja Akaasta. Punaisen terrorin uhreista tunnetuin oli 15.4. murhattu Urjalan Honkolan kartanosta hovioikeuden asessori Elis Chambell Nikolai Furuhjelm.[3]

Tutkija Marko Tikka käyttää teloitusten johdosta tapahtumista termiä "Toijalan punainen terrorikeskus".[1]

Kuolemantuomioita jakaneeseen punaisten esikuntaan kuuluivat ainakin suutari Kalle Tanner, räätäli Juho Vuori, työmies H. F. Forsell, työtön 21-vuotias entinen sotilas Valdemar Niemenström ja Kylmäkosken rykmentin päällikkö Otto Lax.[1] Kaikki heidät ammuttiin sodan jälkeenlähde?.

Valkoiset joukot saivat Toijalan alueen punaisilta haltuunsa keväällä ja teloittivat paikkakunnalla 25. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välisenä aikana ainakin 122 ihmistä, nuorimpana 13-vuotias poika.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tikka, Marko: Terrorin aika, s. 82. Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2006. ISBN 951-20-7051-0.
  2. a b Valkoinen terrori, Toijalan Työväenyhdistys ry. 2004-2010.
  3. Furuhjelm Suomen sotasurmat 1914-1922. 2001. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 3.4.2016.