Todellinen vuosikorko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Todellinen vuosikorko on tunnusluku, jonka tarkoitus on helpottaa lainojen korkojen vertailua. Se kuvaa todellista vuotuista korkoprosenttia, jonka luotosta perityt korot ja maksut aiheuttavat.

EU-direktiivi 98/7/EY ja kuluttajansuojalain 7 luvun 6 § edellyttävät todellisen vuosikoron ilmoittamista lainailmoituksissa. Tunnusluvun etu kuluttajalle on siinä, että se huomioi luottoon liittyvät palkkiot, muut kulut, korot ja lyhennysaikataulun.

Erityisesti euromääräisesti pienissä luotoissa pieneltä tuntuvat maksut maksuerien yhteydessä voivat nostaa luoton kustannuksen eli todellisen vuotuisen korkoprosentin huomattavasti korkeammaksi[1] kuin mitä luoton nimellinen korkoprosentti antaisi syyn olettaa.

Vuotuisen koron laskenta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin todellinen vuosikorko lasketaan käyttäen sisäisen eli efektiivisen koron laskukaavaa[2][3].

Todellisen vuotuinen korkoprosentti määräytyy ratkaisemalla X seuraavasta luoton nosto- ja maksuerien avulla muodostetusta yhtälöstä:

ja kertomalla tuloksena saatu X luvulla 100 %.

Yhtälössä X = todellinen vuosikorko
m = viimeisen nostoerän järjestysnumero
k = nostoerän numero, joten
Ck = nostoerän k määrä
tk = vuosina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja kunkin myöhemmän nostoerän nostopäivän välinen aika, joten
m' = viimeisen takaisinmaksun tai maksun numero
l = takaisinmaksun tai maksun numero
Dl = takaisinmaksun tai maksun määrä
sl = vuosina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja kunkin takaisinmaksun tai maksun maksupäivän välinen aika.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.