Tielin kalmisto
Tielin kalmisto on Alankomaissa Gelderlandin Tielissä vuosina 2016–2017 kaivamalla tutkittu arkeologinen kohde, joka on nykykäsityksen mukaan pääosin varhaispronssikautinen ja se ajoitetaan noin 2500–1200 eaa. Sama arkeologinen kohde sisältää kuitenkin myös aineistoa kivikaudelta, pronssikaudelta, rautakaudelta, roomalaiselta ajalta ja keskiajalta. Kalmistoa on kutsuttu tiedotusvälineissä myös Tielin pyhäköksi eräiden piirteidensä vuoksi. Kohde sijaitsee 50 kilometriä Utrechtista kaakkoon ja muutama kilometri Waaljoen rannasta.[1][2][3][4][5]
Kulttuurisidokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivikautiset jäänteet viittaavat kellopikarikulttuuriin, joka vallitsi alueella 2450–2000 eaa. (holl. Late steentijd B). Varhaispronssikautinen kulttuuri (holl. Wikkeldraadperiode) valitsi 2000–1800 eaa., keskipronssikausi 1800–1100 eaa. ja myöhäispronssikausi 1100–800 eaa. Kohteen ajoitus sijoittuu siten kivikauden ja pronssikauden vaihteeseen.[6]
Tutkimusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohde sijaitsee Telin teollisuusalueella Waalin tulvatasangolla. Vuoteen 2023 mennessä on kaivettu ja analysoitu 3,8 hehtaarin alueen esineistöä ja jäänteitä. Se on samalla suurin arkeologinen projekti, mitä Betuwessa on 2000-luvulla toteutettu. Tutkimusalueelta on löydetty kolme hautakumpua, tasamaan hautakenttä, kolmen tai neljän maatalon pihamaan jäänteet sekä muita rakenteita.[1][2][4][7]
Hautakummut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautakumpujen käyttö vainajien viimeisenä leposijana on tuona aikana ollut hyvin eurooppalainen ilmiö [6]. Kalmistosta löytyi kolme hautakumpua ja tasamaan hautakenttä. Suurin hautakumpu on halkaisijaltaan 65 jalkaa eli noin 20 metriä ja sitä kiersi ”vallihauta”. Vallihautaan jätetyt käytävät muodostivat tutkijoiden mukaan osan aurinkokalenterista, jossa käytävät sijaitsivat tiettyinä päivinä auringonnousun tai -laskun auringonsäteiden suunnissa. Tärkeitä päiviä olivat muun muassa talven lyhyimmän päivän ja kesän pisimmän päivän suunnat. Muilla hautakummuilla ei ole aurinkokalenterin piirteitä [6].[1][2][3]
Kaikki kummut on nyt tutkittu ja ne sisälsivät noin 60 ihmisen jäänteet. Kaikkiaan vainajien jäänteitä löytyi yhteensä yli 80 yksilöstä, mutta noin 20 heistä haudattiin tasamaan kalmistoon [6]. Vainajat olivat miehiä, naisia ja lapsia. Vainajat oli haudattu eri tavoin. Vainajia järjestettiin ruumishautaus, polttohautaus tai uurnahautaus. Suurinta hautakumpua on käytetty hautaamiseen 800 vuoden ajan. Eräs naisen hauta sisälsi lasihelmen, jollaisia valmistettiin viiden tuhannen kilometrin päässä Mesopotamiassa.[1][2][3]
Muita löytöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivauksista on luetteloitu yli miljoona löytöä. Kohteen teki vuonna 2017 kuuluisaksi Juppiterin jumalpatsaan ja rasiallisen balsamariumin löytyminen. Pronssirasia on täytynyt alkujaan sisältää voidetta. Koko löytöaineisto sisältää 32 000 keramiikankappaleita, 170 000 savenkappaletta, 25 000 luunkappaletta, 58 000 luonnonkiveä ja 10 000 piikiveä. Näistä kolmasosa on liitetty varhaiseen pronssikauteen.[5][6]
Pyhäkkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rohkein osa löytöaineiston tulkinnasta liittyy pyhäkköön. Koska hautakumpu on tulkittu toimineen samalla myös aurinkokalenterina, on siihen haudattuja esineitä, eläinten luurankoja ja vainajan irtonainen pääkallo tulkittu tämän idean mukaisesti. Hautakummun rakenne ja kummulle johtavien polkujen reunustamat puupylväät tuovat mieleen Englannissa sijaitsevan Stonehengen. Maahan kaivetut ämpärit olisivat toimineet vesiastioina esimerkiksi peseytymistä varten. Paikalla on tutkijoiden mukaan voitu järjestää maatalouden onnistumista varmistavia seremonioita, sadonkorjuujuhlia ja tietysti hautajaisia.[6]
Tutkimushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivaukset alkoivat 2. marraskuuta 2016 ja päättyivät 27. syyskuuta 2017. Suuren löytömäärän takia tutkimukset päättyivät vasta vuonna 2023. Kaivauksien tuloksista tiedotettiin yleisölle kesäkuussa 2023.[1][2][3][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Dutch unveil 4,000-year-old 'Stonehenge'-like discovery phys.org. 21.6.2023. Mansaari, Britannia: Science X. Viitattu 21.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Zonnekalender langs de Waal: archeologen ontdekken 'Stonehenge van Nederland' bij Tiel nos.nl. 21.6.2023. Hilversum: Nederlandse Omroep Stichting. Viitattu 21.6.2023. (hollanniksi)
- ↑ a b c d Duizenden jaren oude grafheuvels opgegraven in Tiel nos.nl. 11.6.2017. Hilversum: Nederlandse Omroep Stichting. Viitattu 21.6.2023. (hollanniksi)
- ↑ a b Wilhelmus, Leonard: Hollannista löytyi 4 000-vuotias Stonehengeä muistuttava pyhäkkö yle.fi. 21.6.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 22.6.2023.
- ↑ a b c Archeologen ontdekken 4000 jaar oud heiligdom met zonnekalender in Tiel (videoselostus) tiel.nl. Tielin kunta. Viitattu 22.6.2023. (hollanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Factsheet: Archeologen ontdekken 4000 jaar oud heiligdom met zonnekalender in Tiel (PDF) (tiivistelmä) tiel.nl. Tielin kunta. Arkistoitu 23.6.2023. Viitattu 22.6.2023. (hollanniksi)
- ↑ Archeologische vondst heiligdom (videoselostus) tiel.nl. Tielin kunta. Arkistoitu 2.7.2023. Viitattu 22.6.2023. (hollanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Archeologische vondst heiligdom (Arkistoitu – Internet Archive), kohteesta lisää kunnan verkkosivuilta (hollanniksi)