Thukydides (poliitikko)
| Thukydides | |
|---|---|
| Θουκυδίδης | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500/400-luku eaa. Ateena |
| Kuollut | 400-luku eaa. |
Thukydides (m.kreik. Θουκυδίδης, Thūkydidēs, lat. Thucydides; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies, joka oli kotoisin Ateenasta. Hänet tunnetaan Perikleen vastustajana.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thukydides oli Melesiaan poika Alopeken demoksesta.[2] Hän oli rikasta ja aristokraattista sukua,[1] ja sukua Kimonille.[2] Hänen sanotaan hävinneen Kimonille sotilaallisissa kyvyissä mutta olleen tätä taitavampi poliittisena taktikoijana. Kimonin kuoleman vuonna 449 eaa. jälkeen Thukydideestä tuli Ateenan aristokraattisen puoluekunnan johtaja, ja hän suuntasi sen Perikleen politiikkaa vastaan. Thukydides ei kuitenkaan kyennyt haastamaan Perikleen kaunopuheisuutta, ja myönsi tämän itsekin, kun Spartan kuningas Arkhidamos II kysyi häneltä, kumpi oli parempi painija, hän vai Perikles. ”Kun heitän Periklestä”, Thukydides vastasi, ”hän onnistuu aina saamaan katsojat uskomaan, ettei kaatunut.”[2]
Thukydides ei myöskään vaikuta hyökänneen Periklestä vastaan tehokkaimmalla tavalla, sillä hän vastusti voimakkaasti sitä, miten paljon rahaa Perikles käytti julkisiin rakennushankkeisiin, mikä ei kuitenkaan ollut kansan mielestä Perikleen hallinnon huonoimpia puolia. Lopulta kamppailu päättyi Thukydideen karkottamiseen ostrakismilla vuonna 444/443 eaa.[1][2][3] Aristofaneella olevan vihjauksen perusteella tiedetään, että kun Thukydides nousi pitämään puolustuspuhettaan, hän murtui eikä kyennyt avaamaan suutaan. Kyseisen kohdan skolian mukaan karkotuksen syynä olivat väärinkäytökset, kun Thukydides oli johtanut armeijaa Traakiassa.[2][4]
Thukydideen arvellaan siirtyneen maanpakoon Spartaan, minkä puolesta puhuu aiemmin mainittu anekdootti keskustelusta Arkhidamoksen kanssa. Thukydides vaikuttaa kuitenkaan pääseen palaamaan ennen ostrakisoinnin tyypillistä kymmenen vuoden määräaikaa, sillä vuonna 440 eaa. Thukydides esiintyy (ainakin on hyvät syyt uskoa, että kyseessä on sama Thukydides) Hagnonin ja Formionin kanssa 40 sotalaivan johdossa, kun ne lähetettiin Perikleen avuksi piirittämään Samosta. Näiden laivojen saapuminen yhdessä muiden vahvistusten kanssa pakotti samoslaiset antautumaan.[2][5] Ateenaan palattuaan Thukydides jatkoi Perikleen vastaista politiikkaansa.[1]
Plutarkhoksen mukaan Aristoteles luki Thukydideen Nikiaan ja Therameneen ohella erinomaisten kansalaisten joukkoon ja sanoi hänen olleen hyväntahtoinen kansaa kohtaan. Thukydides jätti kaksi poikaa, jotka olivat Melesias ja Stefanos,[2][6] sekä tyttären nimeltä Hegesipyle (II), joka oli nimetty vanhemman Hegesipylen mukaan. Historioitsijana tunnetun nuoremman Thukydideen katsotaan olleen Hegesipyle II:n poika ja näin vanhemman Thukydideen tyttärenpoika.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thukydides (1) (2)”, Antiikin käsikirja, s. 582. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Thucydides (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Perikles 6, 8, 11, 14, 16.
- ↑ Aristofanes: Ampiaiset 947 ja skolia.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.117.
- ↑ Platon: Menon 94, Theages 130, Lakhes 179; Athenaios: Deipnosofistai 6.234e.