Theópetran luola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Theópetran luola
Σπήλαιο της Θεόπετρας
Theópetran luola.
Theópetran luola.
Sijainti

Theópetran luola
Koordinaatit 39°40′57″N, 21°40′55″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Theópetra, Vasilikí, Metéora, Tríkala, Thessalia
Historia
Tyyppi luola
Aiheesta muualla

Theópetran luola Commonsissa

Theópetran luola (kreik. Σπήλαιο της Θεόπετρας, Spílaio tis Theópetras) on luola ja arkeologinen kohde Thessaliassa Kreikassa. Se sijaitsee sille nimensä antaneessa Theópetran kylässä Metéoran kunnassa noin neljä kilometriä Kalampákan kaupungista. Se on ollut asuttuna paleoliittisella kaudella jo noin 130 000 vuotta sitten. Sitä pidetään vanhimpana paikkana, jossa on näkyvissä ihmisen rakennustyön jälkiä.[1][2]

Theópetran luola on kalkkikiviluola, joka sijaitsee liitukaudella noin 137–65 miljoonaa vuotta sitten muodostuneessa kalliossa. Itse luola on huomattavasti myöhäisempi. Luola on ollut ihmisen käytössä keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin 130 000 vuotta sitten aina neoliittiselle kaudelle noin 4000 eaa. saakka. Tällaisena se on Kreikassa harvinainen kohde, joka ilmentää siirtymää paleoliittiselta neoliittiselle kaudelle.[1] Luola on ollut käytössä tämänkin jälkeen pronssikaudella ja historiallisella ajalla, ja vielä 1900-luvullakin sitä ovat käyttäneet paimenet.[3]

Theópetran kallio.

Luolan arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1987–2007 Aikateríni Kyparíssi-Apostolíkan johdolla.[1][2]

Luola ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theópetran luola sijaitsee noin 100 metriä korkean Theópetran kallion juurella. Sen edestä virtaa Lithaíos-joki. Luola on muodoltaan suunnilleen nelikulmiomainen ja sen pinta-ala on noin 500 neliömetriä, ja sen sisäänkäynnin koko on noin 17 × 3 metriä. Luolaan on rakennettu kulkua varten portaat ja kulkusiltoja.[1][2][3]

Luolan suuaukolla on ollut muuri, joka on sulkenut sen osittain. Muurin ajoitetaan olevan noin 23 000 vuotta vanha. Tutkijat arvelevat, että sen rakensivat luolan asukkaat suojautuakseen kylmältä. Ajoitus tekee muurista vanhimman ihmisen tekemän rakennelman Kreikassa ja mahdollisesti koko maailmassa.[2]

Luolan löydöksiin lukeutuu myös hautauksia paleoliittiselta ja mesoliittiselta kaudelta, kivityökaluja, neoliittisia vaaseja sekä saman aikakauden koruja, jotka on tehty luusta, kivestä ja kullasta. Kuuluisin löytö ovat ihmisen jalanjäljet keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin 130 000 vuotta sitten. Ne ovat harvinaiset koko Euroopassa.[1] Jälkien tulkitaan olevan useiden luolassa asuneiden noin 2–4-vuotiaiden neandertalilaislasten tekemiä.[2]

Luolasta on löydetty myös mesoliittisella kaudella noin 7000 sitten eläneen 18-vuotiaan naisen jäänteet. Hänen kasvonsa on ennallistettu, ja tälle ennallistukselle on annettu nimi Avgí.[2]

  1. a b c d e Σπήλαιο Θεόπετρας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 18.9.2023.
  2. a b c d e f Theopetra Cave: The Oldest Human Construction on Earth Greek Reporter. Viitattu 18.9.2023.
  3. a b Theopetra Cave, a 130,000 years old prehistoric site Visit Meteora. Viitattu 18.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]