Themistoklís Sofoúlis
| Themistoklís Sofoúlis | |
|---|---|
| Θεμιστοκλής Σοφούλης | |
 Themistoklís Sofoúlis. |
|
| Kreikan pääministeri | |
|
24. heinäkuuta 1924 – 7. lokakuuta 1924
|
|
| Edeltäjä | Aléxandros Papanastasíou |
| Seuraaja | Andréas Michalakópoulos |
|
22. marraskuuta 1945 – 6. huhtikuuta 1946
|
|
| Edeltäjä | Panagiótis Kanellópoulos |
| Seuraaja | Panagiótis Poulítsas |
|
7. syyskuuta 1947 – 24. kesäkuuta 1949
|
|
| Edeltäjä | Konstantínos Tsaldáris |
| Seuraaja | Aléxandros Diomídis |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. marraskuuta 1861 Sámos, Kreikka |
| Kuollut | 24. kesäkuuta 1949 (87 vuotta) Kifisiá, Kreikka |
| Tiedot | |
| Puolue | Libaraalipuolue (1915–1949) |
| Uskonto | ortodoksi |
 Nimikirjoitus |
|
Themistoklís Sofoúlis (kreik. Θεμιστοκλής Σοφούλης, 25. marraskuuta 1861 Sámos, Kreikka – 24. kesäkuuta 1949 Kifisiá, Kreikka) oli kreikkalainen poliitikko ja Kreikan pääministeri kolme kertaa vuosina 1934, 1945–1946 ja 1947–1949.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkeologi ja sámoslainen poliitikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sofoúlis syntyi Sámoksen saarella, joka oli hänen syntymänsä aikaan Osmanien valtakunnan alainen Sámoksen ruhtinaskunta. Hän opiskeli Ateenan yliopistossa ja edelleen Saksassa pääaineenaan arkeologia. Valmistututtuaan hän osallistui Kreikassa käynnissä olleisiin arkeologisiin kaivaustöihin.[1]
Vuonna 1900 Sofoúlis siirtyi politiikkaan tavoitteenaan Sámoksen liittäminen osaksi Kreikan kuningaskuntaa. Vuonna 1902 hänestä tuli Sámoksen ruhtinaskunnan parlamentin puhemies. Vuonna 1908 hän joutui siirtymään tilanteen kiristyttyä Kreikkaan ollessaan julkisesti vankka Kreikkaan liittymisen kannattaja. Tilanne ratkesi osana Ensimmäistä Balkanin sotaa, jonka kuluessa kreikkalaiset julistivat saaren Kreikkaan liitetyksi ja tilanne vahvistettiin osana Lontoon rauhansopimusta toukokuussa 1913. Sofoúlis itse toimi Sámoksen hallinnon johtajana huhtikuuhun 1914 asti.
Liberaalipuolueen johtohahmoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sofoúlis siirtyi Sámoksen kauden jälkeen Kreikan Makedonian kenraalikuvernööriksi. Tätä tehtävää hän hoiti kevääseen 1915 aina siihen asti, kun Elefthérios Venizélos perusti kuningas Konstantinin johtaman kuningaskunnan hallituksen kanssa kilpailevan hallituksen Thessalonikiin. Sofoúlis liittyi tällöin Venizéloksen tukijoihin, ja valittiin tämän johtaman hallituksen sisäministeriksi. Venizéloksen hallituksen siirryttyä voittajana Ateenaan Sofoúliksesta tuli Kreikan parlamentin puhemies. Hänet oli valittu parlamenttiin jo toukokuussa 1915. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1920.[1]
Venizéloksen liberaalit kokivat tappion syyskuun 1920 parlamenttivaaleissa, jonka seurauksena Venizélos lähti maanpakoon. Tällöin Sofoúlis nousi Liberaalipuolueen johtoon. Ensimmäinen pääministeriys Sofoúlikselle tuli tasavallaksi muuttuneen Kreikan alkuaikana huhtikuusta lokakuuhun 1924.
Vuonna 1926 kenraali Theódoros Págkaloksen lyhytaikaisen diktatuurikauden jälkeen Sofoúliksesta tuli jälleen parlamentin puhemies vuoteen 1928. Venizéloksen paluun jälkeen 1928 hänestä tuli tämän hallituksen sota-asiain ministeri. Tätä tehtävää hän hoiti aina vuoteen 1930, jolloin hänestä tuli jälleen parlamentin puhemies vuoteen 1933 asti. Venizéloksen Kreikkaan paluun jälkeen Sofoúlis toimi puolueen varapuheenjohtajana.
Metaxáksen diktatuuri ja saksalaismiehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuun 1935 kansanäänestyksen perusteella Kreikasta tuli jälleen kuningaskunta. Maaliskuun 1936 parlamenttivaaleissa Kreikassa tuli oikeiston ja liberaalien välillä tasatilanne, jossa kommunistit olivat vaa'ankieliasemassa. Sofoúlis liittoutui tällöin kommunistien kanssa ja valittiin näin parlamentin puhemieheksi. Kuningas Yrjö II nimitti pääministeriksi kenraali Ioánnis Metaxáksen, joka elokuussa 1936 sai poliittisesti epävakaassa tilanteessa poikkeusvaltuudet, jonka seurauksena mm. poliittiset puolueet lakkautettiin mukaan lukien Liberaalipuolue. Sofoúlis ei Metaxáksen aikana toiminut politiikassa. Hän toi esille huolestuneisuutensa diktatuurikehityksestä lähettämällä asiasta kirjeen kuningas Yrjölle huhtikuussa 1939.
Huhtikuussa 1941 akselivallat Saksan johdolla miehittivät Kreikan. Saksalaismiehityksen loppuvaiheessa toukokuussa 1944 Sofoúlis yhtenä entisenä kreikkalaispoliitikkona vangittiin Chaïdárin keskitysleiriin, josta hän vapautui viiden vankeuskuukauden jälkeen lokakuussa 1944.
Sodanjälkeisen ajan puoluejohtaja ja pääministeri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuun lopussa 1944 Britannian silloisen pääministerin Winston Churchillin johdolla ratkaistiin Kreikan poliittinen kriisi. Kuninkaan paluu ei ollut vielä ajankohtainen, jonka vuoksi valtionhoitajaksi valittiin arkkipiispa Damaskinós ja pääministeriksi entinen liberaalisuuntautunut kenraali Nikólaos Plastíras. Lyhytikäisten hallitusten jälkeen marraskuussa 1945 arkkipiispa Damaskinós nimitti Sofoúliksen 21 vuoden jälkeen edellisestä hallituksesta pääministeriksi, jonka tehtäväksi tuli johtaa Kreikka ensimmäisiin sodanjälkeisiin parlamenttivaaleihin maaliskuun lopussa 1946.[2] Tilanne oli hyvin hankala, koska pikainen vaalien järjestäminen johti vasemmiston poisjättäytymiseen vaaleista. Sofoúlis itse totesi:
»Huolimatta siitä, etteivät olosuhteet ole suotuisat vapaille vaaleille, ja koska liittoutuneet eivät suostu edes kahden kuukauden lykkäykseen, hallitus ei voi noudattaa kansainvälisen edun vastaista politiikkaa.»
Vaalien voittaja oli oikeistolaisen Kansanpuolueen johtama Konstantínos Tsaldáris. Pian sen jälkeen käynnistyi Kreikan sisällissota, jossa Pohjois-Kreikkaa piti vallassaan kommunistien johtamat ELAS:in partisaaniryhmät.
Oikeistojohtoisten hallitusten jälkeen syyskuussa 1947 Sofoúliksesta tuli kolmannen kerran pääministeri lähes 86-vuotiaana yhteistyössä Kansanpuolueen kanssa. Hallitus syntyi amerikkalaisten vahvan painostuksen tuloksena, sillä amerikkalaiset uhkasivat supistaa käynnistämäänsä ”Trumanin opin” mukaista apuaan ellei kyseistä hallituskoalitiota saada aikaan. Sillä hetkellä tilanne oli kriittinen, koska kommunistijohtoiset partisaanit ryhtyivät täysimittaiseen sotaan. Sofoúliksen hallitus johti Kreikkaa aikana, jolloin kylmä sota oli juuri käynnistynyt ja Kreikan sisällissota oli sen ensimmäisiä merkittäviä tapahtumia. Sofoúlis toimi pääministerinä kuolemaansa asti 24. kesäkuuta 1949.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heurtley, W. A. et. al: A Short History of Greece: From Early Times to 1964. London / New York: Cambridge University Press, 1967. (englanniksi)
- Papandreou, Andreas G.: Kreikkalainen murhenäytelmä. Tampere: Tampereen Kirjapaino Oy, 1970.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Harris M. Lentz: ”Greece – Heads of State: Themistoklis Sophoulis”, Heads of States and Governments Since 1945, s. 327–328. London / New York: Routledge, 1994. 1-884964-44-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Uusi kriisi Kreikassa - Kuningas tyytymätön kansanäänestyksen lykkäämiseen. Helsingin Sanomat, 23.11.1945, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Themistoklís Sofoúlis Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
