The Spook Who Sat by the Door
Agentti iski takaisin | |
---|---|
The Spook Who Sat by the Door | |
Ohjaaja | Ivan Dixon |
Käsikirjoittaja |
Sam Greenlee Melvin Clay |
Tuottaja |
Ivan Dixon Sam Greenlee |
Säveltäjä | Herbie Hancock |
Kuvaaja | Michel Hugo |
Leikkaaja | Michael Kahn |
Pääosat |
Lawrence Cook Jack Aaron Don Blakely Paul Butler Paula Kelly |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Bokari |
Levittäjä |
United Artists Netflix |
Ensi-ilta | 21. syyskuuta 1973 |
Kesto | 102 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
AllMovie | |
The Spook Who Sat by the Door (1973) on yhdysvaltalainen elokuva. Se on julkaistu Suomessa videolla nimillä Agentti iski takaisin ja Harlemin armoton. Elokuva perustuu Sam Greenleen kirjoittamaan romaaniin vuodelta 1969, joka on Suomessa julkaistu nimellä Musta Nyrkki.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen afroamerikkalainen on poliittisen painostuksen ja vaalivehkeilyn avulla päässyt CIA:n agenttikoulutukseen, muttei etene urallaan. Vuosien palveluksen jälkeen agentti Freeman (Lawrence Cook) irtisanoutuu esimiestensä iloksi ja palaavansa omiensa pariin. Todellisuudessa mies ryhtyy kouluttamaan mustaa sissiarmeijaa sotaan valkoista sortovaltaa vastaan.[2]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The New York Timesin kriitikko Vincent Canby piti uutuuselokuvaa vaikeana arvosteltavana, koska se on niin täynnä erilaisia asioita: intohimoa, huumoria, jälkiviisastelua, ennustusta, ennakkoluuloja ja reagoimista. Melodraamana se hänestä onnistuu vain paikoin, ja Yhdysvaltojen rotuongelman kuvaamisessa se raapaisee vain pintaa.[3] Saman lehden laajemmassa artikkelissa freelancetoimittaja Meyer Kantor murskasi elokuvan täysin. Hän piti sen ilmeisimpänä vikana täydellistä kunnioituksen puutetta sekä ihmishenkiä että Yhdysvaltojen yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Poliisit kuvataan paitsi väkivaltaisina, myös umpityhminä. Valtavia asevarastoja valvoo muka vain yksi teini-ikäinen sotilas, joka saadaan pois pelistä saman tien. Pieni sissijouko valtaa kokonaisen rykmentin tuosta vain, ja muutenkin ”kaikki käy kuin elokuvissa”.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Spook Who Sat by the Door Elonet.
- ↑ Tohka, Antti: Totuus blaxploitaatiosta dvd:llä – osa 3 elitisti.fi. 24.1.2005. Viitattu 27.9.2024.
- ↑ Canby, Vincent: ”The Spook Who Sat by the Door”, The New York Times Film Reviews 1973–1974, s. 104. New York: New York Times, 1975. ISBN 0-405-06678-3. Kirja Internet Archivessa (viitattu 27.9.2024). (englanniksi)
- ↑ Kantor, Meyer: ”This ’Spook’ Has No Respect for Human Life”, The New York Times Film Reviews 1973–1974, s. 131. New York: New York Times, 1975. ISBN 0-405-06678-3. Kirja Internet Archivessa (viitattu 27.9.2024). (englanniksi)