Thüringenin osavaltiovaalit 2019

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thüringenin osavaltiovaalit 2019
Thüringen
2014 ←
27. lokakuuta 2019

Kaikki 90 paikkaa Thüringenin maapäiville
46 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 64,9%
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  2017-02-04 Bodo Ramelow by Sandro Halank–5.jpg Björn Höcke.jpg 2017-03-01 Politischer Aschermittwoch CDU Thüringen -6.jpg
Johtaja Bodo Ramelow Björn Höcke Mike Mohring
Puolue Vasemmisto AfD CDU
Viime vaalit 34 paikkaa, 33,5% 28 paikkaa, 28,2% 12 paikkaa, 12,4%
Saadut paikat 29 22 21
Paikkojen muutos Nousua 1 Nousua 11 Laskua 13
Äänet 343 736 259 359 241 103
Kannatus 31,0% 23,4% 21,8%
Muutos Nousua 2,8 %-yks. Nousua 12,8 %-yks. Laskua 11,7 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  2017-08-30 Wolfgang Tiefensee by Olaf Kosinsky-4.jpg Anja Siegesmund von Andreas Pöcking lizenzfrei OM.jpg2016-02-25 Dirk Adams by Olaf Kosinsky-1.jpg 2017-06-13 Thomas Kemmerich by Olaf Kosinsky-10.jpg
Johtaja Wolfgang Tiefensee Anja Siegesmund & Dirk Adams Thomas L. Kemmerich
Puolue SPD Vihreät FDP
Viime vaalit 11 paikkaa, 10,6% 6 paikkaa, 5,7% 0 paikkaa, 2,5%
Saadut paikat 8 5 5
Paikkojen muutos Laskua 4 Laskua 1 Nousua 5
Äänet 90 984 57 485 55 422
Kannatus 8,2% 5,2% 5,0005%
Muutos Laskua 4,2 %-yks. Laskua 0,5 %-yks. Nousua 2,5 %-yks.

Thüringen Landtagswahlkarte 2019.svg

Vaalien tulokset vaalipiireittäin

Osavaltiopääministeri ennen vaaleja

Bodo Ramelow
Vasemmisto

Uusi osavaltiopääministeri

tiedotetaan myöhemmin

Thüringenin osavaltiovaalit järjestettiin 27. lokakuuta 2019. Osavaltiovaaleissa valitaan Thüringenin maapäiville (Landtag) 88 edustajaa. Vaalit ovat osavaltion seitsemännet. Ensimmäiset vaalit olivat 1990, kun osavaltio luotiin Saksojen yhdistyessä. Äänestysikäisiä on noin 1,73 miljoonaa, joista 75 000 on äänestämmässä ensimmäistä kertaa.[1] Osavaltiossa on 44 vaalipiiriä ja ehdokkaita on noin 400.[2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi vasemmistopuolue Linke, joka keräsi 31 prosenttia äänistä. Linke oli myös yksi vaalien voittajista, nostaen kannatustaan 2,8 prosenttia. Tulos oli hieman parempi kuin ovensuukyselyiden tulos 29,5 prosenttia. Vaalien suurin voittaja oli toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut Vaihtoehto Saksalle eli AfD, joka keräsi 23,4 prosenttia äänistä. Kannatus oli ovensyykyselyyn verrattuna 0,6 prosenttia matalampi, mutta kannatus nousi 12,8 prosenttia edellisvaaleista. Myös Vapaa demokraattinen puolue eli FDP nosti odotetusti kannatustaan, ja tuplasi kannatuksensa 5 prosenttiin aiemmasta 2,5 prosentista. Tulos oli puoleen osalta ovensuukyselyjen mukainen.

Vaalien suurin häviäjä oli Kristillisdemokraatit eli CDU, joka keräsi 21,8 prosenttia äänistä, laskua tuli 11,7 prosenttia. Tulos oli huonompi kuin ovensuukyselyissä, jotka povasivat puolueelle 22,5 prosentin kannatusta. Toinen häviäjä oli Sosialidemokraatit eli SPD, joka menetti kannatustaan 4,2 prosenttiyksikköä ja 4 paikkaa. Kannatus oli ovensuukyselyjen mukainen, mutta noin 0,3 prosenttia huonompi. Myös Vihreät menetti kannatustaan 0,5 prosenttia ja yhden paikan.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]