Tauno Tuominen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tauno Fritiof Tuominen (14. toukokuuta 1921 Tampere8. joulukuuta 1977 Helsinki)[1] oli suomalainen kenraalimajuri, joka oli Pohjanmaan sotilasläänin komentaja vuosina 1975–1977.[2]

Tuominen valmistui upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1943 ja yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1952. Hän toimi opettajana Tykistökoulussa ja Sotakorkeakoulussa. Tuominen oli Suomen sotilasasiamiehenä Sveitsissä ja Italiassa vuosina 1966–1969, Pohjois-Karjalan Patteriston komentajana 1969–1970, Karjalan Tykistörykmentin komentajana 1971–1972, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä 1972–1973, pääesikunnan komento-osaston päällikkönä 1973–1974 ja puolustusministeriön sotilasasiainosaston päällikkönä 1974–1975. Hänet ylennettiin vuonna 1975 kenraalimajuriksi ja nimitettiin Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi, mistä tehtävästä hän erosi joulukuun alussa 1977, viikkoa ennen kuolemaansa.[1]

Tuomisen veli oli kenraaliluutnantti Keijo Tuominen.[2]

  1. a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 9.12.1977, HS Aikakone. Viitattu 13.4.2018.
  2. a b Facta 2001, WSOY 1985, 17. osa, palsta 118
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.