Tauno Salminen

Tauno Salminen (17. lokakuuta 1937 Nakkila – 21. heinäkuuta 2017 Tampere) oli suomalainen liikuntaneuvos ja nyrkkeilyvaikuttaja. Hän oli muun muassa Suomen Nyrkkeilyliiton kunniapuheenjohtaja, Tammer Turnauksen ja Nyrkkeilymuseon perustaja sekä pitkäaikainen menestyksekkään Tampereen Voimailuseuran puheenjohtaja. Salminen kuului myös lajin Tampereella järjestettyjen merkittävien arvokilpailujen, vuoden 1993 MM-kilpailujen ja vuoden 1981 EM-kilpailujen, taustavoimiin.

Ura

Kansainvälisesti Salminen toimi muun muassa Euroopan amatöörinyrkkeilyliiton hallituksessa vuosina 1982–1986 ja 1991–2006, ja vuonna 1986 hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Kansainvälisen amatöörinyrkkeilyliiton tutkimus- ja kehittämiskomission jäsenenä Salminen toimi vuodet 1991–2006.

Salminen muutti Tampereelle 1960-luvulla. Hän oli Tampereen Voimailuseuran puheenjohtaja vuodet 1968–1979 ja 1984–1993 ja kunniapuheenjohtaja vuodesta 1994. Vaikka nyrkkeily lajina yleisesti ottaen taantui Suomessa hänen aikanaan, pysyi laji Tampereella muuta maata paremmin toiminnassa. TVS:n edustajia kilpaili kesäolympialaisissa Salmisen vaikutusaikana kolme: Jouko Lindberg, Lasse Friman ja Pekka Ruokola. Salmisella oli oleellinen vaikutus TVS:n tapahtumamarkkinoinnin onnistumisessa ja nyrkkeilijöiden ulkomaanmatkojen mahdollistamisessa. 1960-luvulla hän perusti Tampereen Voimailuseuralle vaimonsa kanssa Boxing Bingo -nimisen bingopaikan, joka oli Tampereen pitkäikäisin ja viimeinen.

Salminen oli perustamassa Tampereella vuotuista, vuodesta 1977 järjestettyä kansainvälistä Tammer Turnausta ja vuonna 1991 Nyrkkeilymuseota. Hän toimi Nyrkkeilymuseoyhdistyksen puheenjohtajana vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen hän oli yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Tammer Turnauksen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana hän toimi 30 kertaa. Salminen kuului Tampereella järjestettyjen vuoden 1981 EM-kilpailujen, nuorten vuoden 1984 EM-kilpailujen ja vuoden 1993 MM-kilpailujen taustavoimiin.

Salminen kehitti suomalaisnyrkkeilyä useilla tavoilla. Hän vaikutti muun muassa naisten nyrkkeilyn nousuun 1990-luvulla (ensimmäinen naisten Suomen mestari oli TVS:n Maarit Teuronen), kuntonyrkkeilyn nousuun ja poikanyrkkeilyn luomiseen. Tampereen Voimailuseura nousi hänen aikanaan maan menestyneimmäksi nyrkkeilyseuraksi. Salminen työskenteli Tampereen kaupungin liikuntavirastossa isännöitsijänä ja käyttöpäällikkönä.

Salminen oli Suomen Nyrkkeilyliiton puheenjohtaja vuodet 1980–1985 ja 1994–2006. Hän toimi liiton johtokunnassa 36 vuoden ajan. Vuonna 2007 hänet nimitettiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Salminen oli myös kuusi vuotta Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen. Vuonna 2005 hänet nimettiin suomalaisen nyrkkeilyn hall of fameen. Lukuisten muiden palkintojen ohella Salmiselle myönnettiin Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun kultainen ansioristi vuonna 1990 ja Euroopan amatöörinyrkkeilyliiton kultainen ansiomitali 1987. Vuonna 1995 hänet nimettiin neljäntenä tamperelaisena liikuntaneuvokseksi. Salminen kuoli keuhkokuumeeseen Tampereella 79-vuotiaana 21. heinäkuuta 2017.