Taru Nordlund
Taru Nordlund (os. Salminen, s. 1967[1]) on suomalainen kielentutkija, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori.[2] Nordlund toimi Virittäjä-lehden päätoimittajana 2008-2009. Tieteellisellä urallaan hän on erikoistunut sosiolingvistiikkaan, vanhaan kirjakieleen sekä 1800-luvun itseoppineiden suomenkielisten kirjoittajien kielen tutkimukseen.[3][4]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordlund valmistui suomen kielen oppiaineesta filosofian tohtoriksi vuonna 2000 tyttönimellään Taru Salminen. Hänen väitöskirjansa on artikkelimuotoinen teos Morfologiasta moniäänisyyteen: suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. Nordlund väitteli Helsingin yliopistosta ja väitöskirjan julkaisi Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS.[1]
Väitöstyössään Nordlund käsittelee olla-verbin ja -vinaan/-vinään-loppuisen verbimuodon muodostamaa kvasirakennetta (esim. oli menevinään, on olevinaan) ja sen merkityksiä. Nordlund toi tutkimuksessaan esiin, miten kvasirakennetta käytetään usein kieliopillistuneena "muka"-merkityksessä, lausuttua epäilevänä tai vähättelevänä.[5]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taru Nordlund on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suomen kielen oppiaineen professori. Hänet valittiin virkaan vuonna 2014.[6] Lisäksi hän on suomen kielen oppiaineen dosentti.[7]
Tutkijana hän on julkaissut runsaasti kirjoja ja artikkeleita läpi 2000-luvun. Tuottoisimmillaan hän oli vuonna 2013, jolloin häneltä ilmestyi seitsemän tieteellistä julkaisua. Nordlund tutkii kielen käyttöä sosiolingvistisesta näkökulmasta: mitä teksti ja sen kirjakielisyys kertoo kirjoittajansa identiteetistä, ja miten tekstillä voi jopa rakentaa identiteettiä?[8] Hänen tutkimuksissaan keskitytään erityisesti vanhaan kirjakieleen sekä varhaisimpien suomeksi kirjoittaneiden, mutta kouluja käymättömien kirjoittajien teksteihin ja kielenpiirteisiin.[3] Hän osallistui Suomalaisen kirjallisuuden seuran poikkitieteelliseen Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa -tutkijaverkostoon (2002-2013), jossa selvitettiin, miten Suomen kirjallinen kulttuuri kehittyi muistitiedon ja puheen rinnalle.[9]
Nordlund toimii aktiivisesti muiden tutkijoiden käsikirjoitusten vertaisarvioijana, osallistuu akateemisille kursseille, konferensseihin ja seminaareihin sekä järjestää niitä myös itse. Hän on myös toiminut useiden kielitieteellisten väitöskirjojen ohjaajana.[10]
Nordlund oli Kotikielen seuran hallituksen jäsen vuosina 2004-2007[11] sekä seuran julkaiseman, kielitieteellisen aikakauslehti Virittäjän päätoimittaja vuodet 2008-2009.[12] Hän on ollut lehden toimitusneuvoston jäsen vuodesta 2012 lähtien.[13] Hän oli myös Studia Fennica (Linguistica) -lehden toimituskunnan jäsen vuodet 2014-2016.[14] Lisäksi hän on toiminut Sanakirjasäätiön sihteerinä ja hallituksen jäsenenä.[15][16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Morfologiasta moniäänisyyteen : suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys / Taru Salminen. Helka. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Taru Nordlund, professori Henkilöhaku. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b Julkaisut - Taru Nordlund Research portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Voutilainen, Eero: Kielitieteen aakkoset. Kielikello, 2009, nro 2. Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Korhonen, Riitta: Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 8 (Posti olevinaan tehostaa toimintojaan) Kotus.fi. 20.12.2016. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Tiedeluentoja kaikille keskiviikkona ke 3.12. klo 14 STTinfo.fi. 25.11.2014. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Taru Nordlund Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Leino-Kaukiainen, Pirkko: Kun kansa tarttui kynään Teologia.fi. 29.4.2014. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa finlit.fi. Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Aktiviteetit - Taru Nordlund Research portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Virittäjä/Kotikielen seura (Ulkoinen yksikkö) Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Virittäjä (lehti) Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Virittäjä, toimitusneuvosto Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Studia Fennica. Linguistica (Lehti) Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Sanakirjasäätiö Research Portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Sanakirjasäätiö (Ulkoinen yksikkö) Research portal Helsinki. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.4.2024.