Tapaaminen Turussa 1812
Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.[1][2]
Teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksessa keisari Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla, jolla jo on kruununprinssin päähine. Yleisö voi osallistua historialliseen hetkeen istuutumalla hetkeksi Kaarlen tuolille.
Patsas ei ole varsinainen näköispatsas: Bernadotte-sukuinen Kaarle Juhana on pukeutunut vielä Napoleonin marsalkan univormuun, vaikkei enää tällöin palvellut Ranskan armeijassa.[1] Kruununprinssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jean-Baptiste Jules Bernadotte, ja vuodesta 1818 eteenpäin hän oli Ruotsin kuningas nimellä Kaarle XIV Juhana.[3] Lisäksi keisarin rinnassa on kunniamerkkejä, jotka hän sai vasta vuoden 1812 jälkeen.[4]
Keskustelu ja kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veistos herätti kiivasta keskustelua paitsi tapaamiseen liittyvien mielleyhtymien myös patsaan ulkonäön ja sijainnin suhteen.[5][6]
Vuoden 2022 aikana veistoksen poistamista ehdotettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Toimittaja Anne Kuorsalo sanoi järjestämässään mielenilmauksessa, että patsaaseen liittyvä ”ideologinen ja manipuloiva puoli pitäisi nyt avata uudestaan”.[7] Keväällä 2023 Kuorsalo kirjoitti patsashankkeesta Kanavassa, että Turun kaupungin ilmoituksen mukaan veistokseen tuli Kaarle Juhanan hahmo vasta Turun kaupungin vaatimuksesta. Alun perin lahjoittaja toivoi, että siinä olisi vain Aleksanteri. Patsashankkeen esitteli Turun kaupungille Venäjän pääkonsuli Aleksandr Svertškov apunaan Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteeri Aleksandr Belov, joka oli toiminut myös Eurofacts Oy:n konsulttina ja aikoinaan Suomi–Neuvostoliitto-seurassa ja sotilastulkkina, mikä Kuorsalon mukaan tarkoittaa, että hän on ollut Neuvostoliiton tiedustelulaitoksen luottohenkilöitä. Kuorsalon mukaan Matti Klinge on pitänyt Belovia patsashankkeen todellisena puuhamiehenä. Belov oli aiemmin järjestänyt keisarinna Marian patsaan Maarianhaminaan. Senkin on veistänyt Kovaltšuk, jota Kuorsalo sanoo Vladimir Putinin lempitaiteilijaksi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arthur E. Imhof: Bernadotte. Französischer Revolutionsgeneral und schwedisch-norwegischer König. Musterschmidt, Göttingen 1970, ISBN 3-7881-0055-9. (saksaksi)
- Pohjolan-Pirhonen, Helge: ”Ruotsi luopuu Suomen takaisinsaamishaaveista, Turun kokous vuonna 1812”, Kansakunta löytää itsensä. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-05774-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Andrei Kovalchuk: Tapaaminen Turussa 1812 Turun kaupunki. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Riitta Kormano: Sotamuistomerkki Suomessa, Voiton ja tappion modaalista sovittelua, Turun yliopisto (väitöskirja) (Arkistoitu – Internet Archive) s. 100 alaviite, maininta aloitteentekijästä (pdf)
- ↑ Imhof 1970, s. 91–92.
- 1 2 Anne Kuorsalo, Turun troijalainen. Kanava 3/2023, s. 44–46
- ↑ Vaikuttava kulttuuriympäristö, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginmuseo (pdf)
- ↑ Kiistelty patsas paljastettiin Aurajoen rannassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 25.8.2012
- ↑ Kuivanen, Arttu: Mielenosoittajat vaativat kiistellyn patsaan poistamista Turun Aurajoen rannalta, Yle.fi, uutiset 13.10.2022, viitattu 13.10.2022
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Márcio Carvalho 25.8.2015 (Arkistoitu – Internet Archive) New Performance