Tamariskit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tamariskit
Tamarix aphylla -tamariski.
Tamarix aphylla -tamariski.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tamariskikasvit Tamaricaceae
Suku: Tamariskit Tamarix
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tamariskit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tamariskit Commonsissa

Tamariskit (Tamarix) on Euraasiassa ja Afrikassa alkuperäisenä kasvava pensassuku ja tamariskikasvien nimisuku.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkiva kevätamariski (Tamarix tetrandra).

Tamariskilajeja on yhteensä noin 55, joista monet ovat hyvin samannäköisiä. Ne ovat kuivuuteen sopeutuneita pensaita tai puita, jotka kasvavat 1–15 metriä korkeaksi. Osa lajeista on ainavihantia, osa pudottaa lehtensä lepokauden aikana. Lehdet ovat pieniä, vain 1–2 mm pitkiä ja suomumaisia. Ne kasvavat limittäin ja ovat painautuneita tiiviisti oksien suuntaisesti. Lehtien ilmaraot sijaitsevat pääosin oksaa vasten olevalla pinnalla suojassa aurngonpaisteelta ja kuivattavilta tuulilta. Tamariskit voivat kasvaa myös hyvin suolapitoisella maaperällä. Niiden lehdissä on suolaa erittäviä rauhasia, joista poistuva suola kuivuu lehden pinnalle ja huuhtoutuu pois sateessa. Ajan myötä lehdistä erittyvä suola sekä suolapitoinen lehtikarike nostaa maan suolapitoisuutta, joka osaltaa hyödyttää tamariskeja kilpailussa huonommin suolaa kestävien lajien kanssa.[1][2]

Tamariskien pienet vaalenapunaiset tai valkoiset kukat ovat usein norkkomaisissa tertuissa. Siemeniä kehittyy runsaasti, ja ne ovat lenninhaivenellisia.[1][2] Tamariskit voivat levitä myös kasvullisesti juurivesoista tai hiekkaan hautautuneista runkojen leposilmuista. Tamariskien juuret kasvavat hyvin syvälle, joillakin lajeilla pohjaveteen saakka. Tehokkaan vedenoton ansiosta ne ovatkin muista aavikon kasveista poiketen nopeakasvuisia.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamariskeja on perinteisesti käytetty aavikoilla ja muilla kuumilla alueilla varjopuina. Niitä on istutettu myös karjan ravinnoksi.[2] Joitain tamariskilajeja käytetään koriste- ja hyötykasveina, yleisimmin kiinantamariskia, joka kasvaa Itä-Aasiassa ja istutettuna Pohjois-Amerikassa. Eräistä lajeista, muun muassa parkkitamariskista saadaan tanniineja nahan parkitsemiseen.

Yhdysvaltojen lounaisosiin istutettiin 1800-luvun alkupuolella muutamia aasialaisia tamariskilajeja koristekasveiksi ja eroosion torjumiseen. 1900-luvun aikana lajit levittäytyivät erittäin laajalle alueelle, ja tamariskit luokitellaankin nykyään Yhdysvalloissa alkuperäislajistolle vaaralliseksi tulokaslajiksi.[1]

Tamariskeihin liittyneitä uskomuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisessa Egyptissä tamariskit olivat elämän puita ja esikuvia muumioimiselle. Antiikin Kreikassa tamariskit olivat puolestaan lääketieteen, musiikin ja runouden jumalaa Apollonin puita. Lesboksen saarella Apollon tunnettiin tamariskin jumalana. Roomalaiset kuitenkin pitivät tamariskeja kirottuina ja epäonnen kasveina, koska ne eivät kantaneet hedelmää mutta kasvoivat huonossakin maaperässä.[2]

Tamariskit Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamariskit mainitaan myös Raamatussa. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Aabrahamin mainitaan istuttaneen tamariskin rukouspuuksi. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa puolestaan mainitaan, että taistelussa kuollut Israelin kuningas Saul poikineen haudattiin tamariskipuun alle.[2] Raamatussa mainitun autiomaasta kerätyn mannan arvellaan olevan jonkin tamariskilajin erittämää sokeripitoista nestettä, joka kuivuu jyväsinä varteen. Tämä laji on todennäköisesti ranskantamariski (Tamarix gallica).[1]

Tamariskilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tamarix africana
  • Tamarix androssowii
  • Tamarix aphylla
  • Tamarix arceuthoides
  • Tamarix austromongolica
  • Tamarix boveana
  • Tamarix canariensis
  • Tamarix chinensis
  • Tamarix dalmatica
  • Tamarix dioica
  • Tamarix elongata
  • Tamarix gallicaranskantamariski [1]
  • Tamarix gansuensis
  • Tamarix gracilis
  • Tamarix hampeana
  • Tamarix hispida
  • Tamarix hohenackeri
  • Tamarix indica
  • Tamarix jintaenia
  • Tamarix juniperina
  • Tamarix karelinii
  • Tamarix laxa
  • Tamarix leptostachys
  • Tamarix meyeri
  • Tamarix mongolica
  • Tamarix nilotica
  • Tamarix parviflora
  • Tamarix ramosissimasyystamariski [3]
  • Tamarix sachuensis
  • Tamarix smyrnensis
  • Tamarix taklamakanensis
  • Tamarix sachuensis
  • Tamarix tarimensis
  • Tamarix tenuissima
  • Tamarix tetrandrakevättamariski [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 699. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
  • Perttula, P., Perttula, H. & Fragman-Sapir, O.: Itäisen Välimeren kasviopas. Helsinki: Multikustannus, 2008. ISBN 978-952-468-194-0.
  • Saarinen, Timo: Tamariskit. Teoksessa Luonnossa: Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 125.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Saarinen 2008, 125.
  2. a b c d e Itäisen Välimeren kasviopas 2008, s. 99.
  3. a b Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.