Talasin alue
| Talasin alue Талас облусу |
|
|---|---|
 Manasin mausoleumi. |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alue Kirgisian kartalla. |
|
| Valtio | Kirgisia |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Talas |
| Pinta-ala | 11 400 km² |
| Väkiluku (2025) | 280 466 |
Talasin alue (kirg. Талас облусу, Talas oblusu) on hallintoalue Talasin laaksossa Kirgisian luoteisosassa. Sen keskus on Talasin kaupunki. Alueen pinta-ala on 11 400 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 280 466 asukasta vuonna 2025[2].
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talasin alue rajoittuu idässä Tšüin ja etelässä Žalal-Abadin alueisiin, lounaassa Uzbekistaniin sekä lännessä ja pohjoisessa Kazakstaniin. Kolmion muotoinen Talasin laakso sijaitsee Kirgiisivuorten ja Talasin Alataun välissä ja levenee lännessä, jossa se rajoittuu Turanin alangon aavikoihin ja puoliaavikoihin. Länsiosan pinnankorkeus on 700 metriä merenpinnasta. Korkein kohta Manasin huippu kohoaa 4 482 metrin korkeuteen.[1]
Seudun ilmasto on mantereinen ja kuiva. Keskilämpötila on tammikuussa –6:sta –14:ään ja heinäkuussa 15–23 astetta. vuotuinen sademäärä on 300–400 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä. Suurin joki on Karakolin ja Ütš-Košoin muodostama Talas. Sen sivujokia ovat Ürmaral, Kara-Buura, Keŋkol ja Beš-Taš. Laakson länsiosassa virtaa Asan sivujoki Kürküröö. Järvistä suurin on Beš-Taš. Talasin Alatoon pohjoisrinteillä on jäätiköitä.[1]
Alueen kasvillisuus on korkeusvyöhykkeittäin etupäässä puoliaavikkoa, aroa ja alppiniittyjä. Vuorten rinteillä kasvaa kuusia ja katajia ja jokien varrella pajuja ja poppeleita.[1]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talasin alue on perustettu ensimmäisen kerran vuonna 1944. Se liitettiin Frunzen alueeseen vuonna 1952, ja vuosina 1962–1979 ja 1988–1990 se kuului suoraan keskushallinnon alaisuuteen. Vuosina 1980–1988 Talasin alue käsitti myös Toktogulin ja Tšatkalin piirit. Nykymuodossaan alue on perustettu vuonna 1990.[1]
Alue jakautuu hallinnollisesti Talasin kaupunkiin sekä Aitmatovin (keskuskylä Kyzyl-Adyr), Bakai-Atan (Bakai-Ata), Manasin (Pokrovka) ja Talasin (Manas) piireihin[1]. Kaupunkiväestön osuus on 15,5 prosenttia[2]. Asukkaista oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 91,9 prosenttia kirgiisejä, 2,5 prosenttia kurdeja, 1,9 prosenttia venäläisiä ja 1,3 prosenttia kazakkeja[3].
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talas on pinta-alaltaan ja väestöltään Kirgisian pienin alue. Se on kärsinyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen väestökadosta ja talouden rakennemuutoksesta. Alueen pääelinkeinot ovat maatalous, elintarviketeollisuus, matkailu ja palvelut. Taloutta on pyritty kehittämään muun muassa Kazakstanin rajalle perustetun Maimakin vapaakaupppa-alueen avulla.[4]
Alueella viljellään viljaa, tupakkaa, perunaa, papuja, vihanneksia, hedelmiä, sokerijuurikasta ja öljykasveja. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siat, hevoset ja siipikarja. Juustoa, voita, ruokaöljyä, jauhoja ja rehua tuottava teollisuus on keskittynyt Talasin kaupunkiin.[1]
Piirin läpi kulkee Kazakstanin Tarazista Talasin kaupungin kautta Suusamyrin laaksoon johtava maantie, josta haarautuu tie Tšatkalin laaksoon. Länsirajalla on rautatie, jolla on suuri merkitys ulkomaankaupalle.[1] Talasin uudistettu lentoasema avattiin vuonna 2024[5].
Kulttuuri ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talasissa toimii vuonna 2000 perustettu yliopisto ja alueteatteri[1]. Alueella on tärkeä asema kirgiisien historiallisessa kertomuksessa Manas-eepoksen sankarin kotipaikkana. Hänen hautapaikallaan on 1300–1400-luvulta peräisin oleva mausoleumi,[4] museo ja moskeija[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 6-tom, s. 668–671. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2014. ISBN 978-9967-14-117-9
- 1 2 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Talasskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Arkistoitu 21.3.2012. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Kyrgyzstan, s. 231–232. Lanham: The Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-4868-6
- ↑ Aeroport v Talase otkryl president Sadyr Žarapov 24.kg. 21.5.2024. Viitattu 5.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talasin alue Wikimedia Commonsissa
