Batkenin alue
| Batkenin alue Баткен облусу |
|
|---|---|
 Žangaktyn kanjoni. |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alue Kirgisian kartalla. |
|
| Valtio | Kirgisia |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Batken |
| Pinta-ala | 17 000 km² |
| Väkiluku (2025) | 594 712 |
Batkenin alue (kirg. Баткен облусу, Batken oblusu) on hallintoalue Kirgisian lounaisosassa. Sen keskus on Batkenin kaupunki. Alueen pinta-ala on 17 000 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 594 712 asukasta vuonna 2025[2].
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Batkenin alue rajoittuu idässä Ošin alueeseen, koillisessa Uzbekistaniin ja muissa ilmansuunnissa Tadžikistaniin. Sen keskellä ovat Uzbekistaniin kuuluvat Soʻxin ja Shohimardonin sekä Tadžikistaniin kuuluva Voruxin eksklaavi. Alue käsittää Fergananlaakson eteläreunan, Turkestan- ja Alaivuorten pohjoisrinteet sekä niiden väliset reunavuoret, kukkulat, laaksot ja tasangot. Matalin kohta Kulundun laakso on 401 ja korkein kohta Piramidan huippu 5 508 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Alueen ilmasto on mantereinen. Talvet ovat ovat melko kylmiä ja kesät kuivia ja lämpimiä. Keskilämpötila on alle 2 500 metrin korkeudessa tammikuussa –3,3:sta –6,9:ään ja heinäkuussa 15–25,3 astetta. Ylempänä ilmasto on viileämpi. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Turkestanvuorten alarinteiden 120–140 millimetristä Alaivuorten ylärinteiden 1 000–1 200 millimetriin.[1]
Vuorilta virtaavia jokia ovat Isfairam-Sai, Šaimerden, Soh, Isfara, Isfana, Kožo-Bakyrgan ja Ak-Suu. Vuorilla on useita järviä ja niiden huipuilla jäätiköitä. Kasvillisuus on korkeusvyöhykkeittäin aavikkoa, puoliaavikkoa, aroa, katajametsää ja alppiniittyjä. Tasangot ja laaksot ovat pääosin viljelyskäytössä ja aroja ja vuoristoniittyjä käytetään laitumena.[1]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Batkenin alue muodostettiin Ošin alueen kolmesta läntisimmästä piiristä vuonna 1999[1]. Sen perustamisen taustalla on sen strateginen asema Uzbekistanin ja Tadžikistanin rajalla, alueelle vuosina 1999–2000 hyökänneen Uzbekistanin islamilaisen liikkeen toiminta ja muut turvallisuusongelmat. Kirgisian hallitus on investoinut voimakkaasti alueen puolustukseen ja infrastruktuuriin.[3]
Alue jakautuu hallinnollisesti Batkenin, Kadamžain ja Leilekin piireihin sekä Batkenin, Kyzyl-Kyjan ja Sülüktün piiritasoisiin kaupunkeihin. Muita kaupunkeja ovat Aidarken, Kadamžai ja Razzakov. Kaupunkiväestön osuus on 31,2 prosenttia.[2] Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan asukkaista 76,5 prosenttia oli kirgiisejä, 14,7 prosenttia uzbekkeja ja 6,9 prosenttia tadžikkeja[4].
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Batkenin alue on maantieteellisen asemansa ja luonnonolosuhteidensa takia Kirgisian taloudellisesti vähiten kehittyneitä alueita. Sen tärkeimmät elinkeinot ovat kaivosteollisuus ja maatalous. Aidarkenissa on elohopea- ja Kadamžaissa antimonikaivokset ja Kyzyl-Kyjassa ja Sülüküssä hiilikaivoksia. Arkan ja Bürgöndün alueilla tuotetaan öljyä ja maakaasua. Kyzyl-Kyjassa toimii konepaja.[1]
Maatalous on erikoistunut karjanhoitoon sekä tupakan, hedelmien, vihannesten ja viinirypäleiden viljelyyn. Tärkeimpiä tuotantoeläimiä ovat lampaat, naudat ja siipikarja. Lisäksi viljellään viljaa, puuvillaa, öljykasveja ja perunaa.[1]
Alueen läpi kulkee Ošin, Kyzyl-Kyjan, Kadamžain, Aidarkenin, Batkenin, Razzakovin ja Sülüktün välinen maantie. Liikennettä vaikeuttavat alueen sisällä sijaitsevat enklaavit rajatarkastuksineen. Kyzyl-Kyjasta on rautatieyhteys Uzbekistanin Ferganaan. Batkenin, Kyzyl-Kyjan ja Razzakovin lentoasemilta on kotimaanlentoja.[1]
Kulttuuri ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella toimii Batkenin yliopisto. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalot, kirjastot, museot ja kaksi kansanteatteria. Historiallisia kohteita ovat keskiaikaisten Bulak-Bašyn ja Isfanan kaupunkien ja Kokandin kaanikunnan linnoitusten rauniot sekä Kanin, Kyštutin ja Kairagatšin kylien moskeijat.[1] Luonnonähtävyyksiin kuuluvat Karavšinin ja Dugaban rotkot, Kanigutin luola, Madygenin geologinen puisto sekä alueen symboli, Aigül-Tašvuorella kasvava pikarililja aigül (Fritillaria eduardii)[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 2-tom, s. 109–115. Biškek: Mamlekettik til žana entsiklopedija borboru, 2007. ISBN 978-9967-14-055-4
- 1 2 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 23.3.2026.
- ↑ Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Kyrgyzstan, s. 87–88. Lanham: The Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-4868-6
- ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Batkenskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 23.3.2026.
- ↑ Turistitšeski potentsial Batkenskoi oblasti Apparat polnomotšennogo predstavitelja Prezidenta Kyrgyzskoi Respubliki v Batkenskoi oblasti. Viitattu 23.3.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]