Tajua Mut! -toimintamalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tajua Mut! -toimintamalli on työkalu nuorten varhaiseen tukemiseen eri elämäntilanteissa. Päätavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy tarjoamalla nuorelle tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhden luotettavan aikuisen koordinoimana. Palvelu on ilmainen ja sitä voivat käyttää Tajua Mut! -toimintamallia käyttävien kuntien nuoret ja nuoria työssään kohtaavat ammattilaiset kaikilta sektoreilta ja toimialoilta. Mikä tahansa kunta Suomessa voi halutessaan ottaa toimintamallin käyttöön.

Tajua Mut! -toimintamallia koostuu helposta ja yksinkertaisesta netin kautta avautuvasta järjestelmästä ja toimintamallista, jonka avulla nuorelle tarjotaan tukea heti kun huoli herää tai nuori itse sitä kaipaa.

Toimintamallia voivat käyttää Tajua Mut! -kuntien nuoret itse lähettämällä Nuoren yhteydenottopyynnön tai nuoria työssään kohtaavat eri alojen ammattilaiset. Tajua Mut! kannustaa nuoria kohtaavia ammattilaisia huomaamaan muutoksen tai muun asian nuoressa, joka herättää huolta, ja ottamaan sen puheeksi nuoren kanssa. Nuoren luvalla ammattilainen välittää nuoren nimen ja yhteystiedot Tajua Mut! -tietojärjestelmän kautta kunnan etsivään nuorisotyöhön.

Molemmilla tavoilla tehdyssä yhteydenottopyynnössä tieto välittyy kunnan etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka ottaa yhteyttä nuoreen 5 arkipäivän sisällä pyynnön lähetyksestä. Hän kuuntelee ja auttaa nuorta löytämään oikeat tahot tilanteen ratkaisemiseksi. Etsivä tuntee kuntansa eri toimijat ja hänellä on laaja yhteistyöverkosto. Nuori saa tukea ja neuvoa etsivältä nuorisotyöntekijältä ja tarvittaessa ohjauksen eteenpäin tarvittaviin palveluihin yhden luotettavan aikuisen koordinoimana.

Toimintamalli perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja etenee nuorta kuunnellen ja osallistaen. Tajua Mut! -toimintamallia on suunnattu tuen tarjoamiseen alle 29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Alaikäraja vaihtelee kunnittain 12 ja 15 välillä.


Verkostoyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimintamallin avulla lisätään myös yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kasvatetaan ja vahvistetaan nuoria työssään kohtaavien toimijoiden verkostoa ja tiedonkulkua heidän välillään.[1] Yhteistyön puute on osoittautunut merkittäväksi ongelmaksi monissa lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa Suomessa, ja siksi lapsi tai nuori ei ole saanut apua ajoissa. Tajua Mut! -malli mahdollistaa ammattilaisten yhteistyön varhaisessa vaiheessa niin, ettei harmeista kasva ongelmia. Yhteistyö aloitetaan vain lapsen, nuoren ja tarpeen mukaan huoltajien luvalla. Toimintamallin kulmakiviä ovat: ennalta ehkäisy, saumaton, moniammatillinen yhteistyö ja lapselle tai nuorelle räätälöity tuki.

Tajua Mut! -toimintamalli vastaa laajasti tunnistettuun kansalliseen tarpeeseen[2] kehittää varhaisen vaiheen moniammatillista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa. Tajua Mut! -koulutukseen osallistuneet lasten ja nuorten kanssa työskentelevät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin ammattilaiset ilmoittautuvat yhteydenottopyynnön tehdessään tarvittaessa yhteistyöhön muiden samaa lasta tai nuorta auttavien ammattilaisten kanssa. Tähän tarvitaan nuoren tai lapsen huoltajan suostumus. Luottamuksellisia tietoja käsitellään ainoastaan asianomaisten luvalla. Tällöin on mahdollista edistää eri toimijoiden välistä tiedonkulkua rikkomatta kansalaisen omia tietoja koskevaa itsemääräämisoikeutta.

Tajua Mut! -toimintamalli ei korvaa ammattilaisten toimenkuviin kuuluvia muita auttamiskeinoja tai esim. lastensuojeluilmoitusta, vaan tulee niiden rinnalle tukemaan erityisesti yhteistyön vahvistumista. Ajatuksena on tarjota väline aiempaa varhaisempaan puuttumiseen.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tajua Mut! -toiminnan taustalla on hollantilainen monialaisen yhteistyön malli, jota alettiin käyttää vuonna 1998 Rotterdamin kaupungissa. Vuonna 2010 se tuli lakisääteiseksi kaikissa Hollannin kunnissa.[3] Sitra toi toimintamallin Suomeen osana vuonna 2013 käynnistynyttä syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää Nuoren tilannekuva -hankekokonaisuutta.

Sitran koordinoimissa piloteissa on kehitetty uusi, Suomen kulttuuriin ja lainsäädäntöön soveltuva versio. Ensimmäinen pilotti aloitettiin kesällä 2013 Mikkelissä, jossa Tajua Mut! koskee 13–28-vuotiaita nuoria. Pilotoinnin positiivisten kokemusten myötä Mikkelin kaupunki vakinaisti toimintamallin osaksi nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelu Olkkarin toimintaa.[4]

Toinen pilotti käynnistyi keväällä 2014 Espoossa. Siellä toimintamallin piirissä ovat 9–28-vuotiaat lapset ja nuoret. Toimintamalli on vakinaistettu Espoossa osaksi nuorten kanssa tehtävää työtä. Vuoden 2015 alussa pilotointi alkoi Keravalla ja Riihimäki käynnisti vuoden 2016 alkupuolella neljännen pilotin. Toiminta on vakinaistettu myös Riihimäellä ja Keravalla.

Tuusula otti toimintamallin käyttöön vuonna 2017 ja Nivala vuonna 2018. Kerava koordinoi Tajua Mut! -toimintamallin kansallisen levittämisen hanketta vuosina 2017-2018.

Tajua Mut! -toimintamallin vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun nuoria työssään kohtaava ammattilainen huolestuu nuoresta, hän ottaa huolensa puheeksi nuoren kanssa. Jos keskustellessa ammattilainen arvioi nuoren tarvitsevan tukea, jota hän itse ei pysty tarjoamaan, ammattilainen kertoo mikä Tajua Mut! toimintamalli on ja kysyy lupaa nuoren yhteystietojen lähettämiseen etsivälle nuorisotyöntekijälle toimintamallin avulla. Jos nuori antaa luvan, ammattilainen kirjaa tietojärjestelmään sen nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot. Huolen syytä ei merkitä järjestelmään. Ilmoituksen tehnyt ammattilainen voi seurata tietojärjestelmästä vain itse tekemiään ilmoituksia. Hän voi tarvittaessa jatkaa ilmoituksen kestoa tai poistaa sen. Hän ei kuitenkaan voi katsoa tietojärjestelmästä muiden tekemiä liputuksia tai etsiä yksittäisen lasten tai nuorten tietoja.[1]

Etsivä nuorisotyöntekijä vastaa tietojärjestelmään tulevien yhteydenottopyyntöjen seuraamisesta. Hän ottaa nuoreen yhteyttä viikon sisällä yhteydenottopyynnön lähetyksestä, ensisijaisesti puhelimitse.

Nuoren oma näkemys tilanteesta ja ratkaisumahdollisuuksista on keskeinen.

Lisätietoa: Ennakointidialogit verkostoyhteistyössä [5] (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Vaikutukset ja kehittämisehdotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Tajua Mut! -toimintamalli tarjoaa nuorelle tukea ja palveluohjauksen yhden tahon koordinoimana. Nuoren ei tarvitse itse tuntea palveluverkostoa eli löytää oikeaa tahoa hänen tilanteensa ratkaisemiseksi ja tuen saamiseksi. Avun saaminen helpottuu ja palvelusta toiseen pompottelu vähenee.

2. Toimintamalli auttaa löytämään myös ne lapsen tai nuoren kanssa työskentelevät henkilöt, jotka eivät vielä kuulu ammattilaisen olemassa olevaan verkostoon. Kun jokainen ammattilainen ei tapaa lasta tai nuorta erikseen, vaan tiedonkulku ja tietoisuus eri tahoista nuoren asian ympärillä paraneeu, voidaan välttää päällekkäistä työtä.

3. Tajua Mut! -toimintamalli mahdollistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tavalla, joka ei ole sidoksissa yksittäisen kunnan organisaatiorakenteeseen.

4. Toimintamalli tarjoaa ammattisille työkalun auttaa nuorta myös siinä tapauksessa, että nuoren tarvitsema tuki tai palvelu ei olisi heille tuttu tai he eivät tuntisi tahoa jonka puoleen nuoren kannattaisi kääntyä. Etsivä nuorisotyö hoitaa jatkokoordinoinnin ja ohjauksen nuorta tukien.

4. Tajua Mut! -toimintamallin painopiste on varhaisen vaiheen tuessa, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä vakavampia ongelmia ja syrjäytymistä. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen vaiheen palvelut ovat tutkitusti myös kustannustehokkaampia kuin korjaavat toimenpiteet. Varsinkin syrjäytymisen ehkäisemisen kustannusvaikutukset ovat merkittävät.

5. Nuorisotutkimusseuran selvityksen mukaan toimintamallin käytön haasteeksi voi nousta nuorten parissa toimivien viranomaisten houkutteleminen sen aktiivikäyttäjiksi.[1] Tähän kiinnitetään huomiota koulutuksissa.

6. Espoon hanke osoitti, että puheeksi ottamiseen tulee järjestää koulutusta.[6] Koulutuksissa on palautteen jälkeen painotettu puheeksi ottamisen menetelmiä.

7. Nuorisotutkimusseuran selvityksessä ehdotetaan, että halukkaat huoltajat tulisi sitoa entistä tiiviimmin osaksi verkostoyhteistyötä ja pohtia järjestelmän ulottamista osaksi perhetyötä sekä perheiden tukea.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena Sitra. Viitattu 15.10.2015. (suomeksi)
  2. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 12014 vp Nuorten syrjäytyminen Eduskunta. Viitattu 19.10.2015. (suomeksi)
  3. Reference Index for Youth at Risk Netherlands Youth Institute. Viitattu 9.10.2015. (englanniksi)
  4. Tajua Mut! vakinaistettu Mikkelissä ensimmäisenä Suomessa Mikkelin Olkkari. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 19.10.2015. (suomeksi)
  5. Ennakointidialogit verkostoyhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.10.2015. (suomeksi)
  6. Tajua Mut! -toimintamallin opit Espoosta Sitra. Viitattu 19.10.2015. (suomeksi)
  7. Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitra. Viitattu 19.10.2015. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]