Taisto Tuominen
Taisto Johannes Tuominen (5. lokakuuta 1930 Kemi – 10. huhtikuuta 2011 Kemi[1]) oli suomalainen nyrkkeilijä ja nyrkkeilyvalmentaja. Tuomisen seurana uran ajan olivat Karjalahden Ihme, Kemin Into ja Kokkolan Jymy.
Ura nyrkkeilijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urallaan Tuominen saavutti TUL:n nuorten mestaruuden 1949 Innon riveissä. Syksyllä 1951 Tuominen siirtyi Kokkolan Jymyn riveihin ja saavutti seuraavana vuonna 1952 Suomen mestaruuden sarjassa 57 kg. TUL:n mestaruuskisoissa hän sijoittui sinä vuonna kolmanneksi voittajan Pentti Niinivuoren ottaessa olympiaedustuksen kotikisoihin. Tuomiselle tuli varamiehen rooli sarjoihin 57–60 kg.[2]
Palattuaan Kemiin Tuominen jatkoi uraansa, mutta toimi myös seuransa valmennustehtävissä. Kaudesta 1957 tuli Tuomisen uran paras. Hän saavutti Pohjoismaiden, Suomen ja TUL:n mestaruudet ja maaotteluvoiton Ruotsia vastaan sarjassa 57 kg. Saman vuoden EM-kisoissa Prahassa hän hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa hopeaa saavuttaneelle Italian Mario Sitrille.[3]
Seuraavana vuonna 1958 Tuominen vielä otteli, mutta ei saavuttanut enää maajoukkue-edustusta. Kaikkiaan uralla hän otteli 265 ottelua, kolme kertaa hän edusti Suomen maajoukkueessa. Valmentajan rooli nousi entistä tärkeämpään rooliin.[4]
Ura nyrkkeilyvalmentajana – ”Tasen talli”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmennusuran ensimmäisiä menestyneitä nimiä oli Mauri Ruonala. Muita menestyneitä olivat olympiakävijä Mauri Saarivainio, Paavo Aho, vuoden 1972 olympialaisten hopeamitalisti Reima Virtanen. Vuoden 1980 Moskovan olympialaisissa Ruotsia edusti kemiläislähtöinen Tuomisen valmentama Kalervo Alanenpää. Myöhemmistä nimistä tutuksi ovat tulleet Jari Halttu, Kai Brännkär ja Jyrki Ekman.[5]
Seuravalmentajatoiminnan, jonka hän oli aloittanut Innon riveissä jo vuonna 1948, lisäksi Tuominen toimi 10 vuotta Kansainvälisen nyrkkeilyliiton (AIBA) tuomarina, 15 vuotta nyrkkeilyvalmentajien kouluttajana ja 10 vuotta nyrkkeilytuomarien kouluttajana.[5]
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taisto Tuominen toimi 12 vuotta SKDL:n edustajana Kemin kaupunginvaltuustossa. Työpaikka Tuomisella oli Kemin kaupungin palveluksessa.[5]
Vuonna 2000 Taisto Tuomiselle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvo.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 343. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
- Hursti, Seppo: Edelläkävijä – Kemin Into 1907–2007. Kemin Into, 2007. ISBN 978-952-925-1648-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 34. Urheilutietäjän kesä, 2019, s. 46.
- ↑ Hursti 2007, s. 212–213, 246
- ↑ Hursti 2007, s. 246–247
- ↑ Hursti 2007, s. 247–249
- ↑ a b c Esko Sala: Nyrkkeilylle pyhitetty elämä Taisto Tuominen on valmentanut ja kasvattanut nuoria lähes 50 vuotta: Helsingin Sanomat. 15.5.1993. Viitattu 19.8.2018.