TAT-1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kappale TAT-1:ssä käytettyä kaapelia, jonka rakennekerrokset on kuorittu näkyviin.

TAT-1 (Transatlantic No. 1) oli ensimmäinen Atlantin valtamereen laskettu Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhdistävä puhelinkaapelijärjestelmä. Järjestelmässä oli kaksi erillistä kaapelia, jotka välittivät liikennettä kumpikin yhteen suuntaan.

Jo 1800-luvulta lähtien Atlanttiin oli laskettu lukuisia merikaapeleita lennätinliikennettä varten, mutta TAT-1 välitti 22 lennätinlinjan lisäksi myös 35 samanaikaista puhelua.[1][2] TAT-1-kaapelit laskettiin vuosina 1955–1956 ja otettiin käyttöön 25. syyskuuta 1956. Kaapelien Euroopan puoleinen rantautumispaikka sijaitsee Gallanach Bayssa lähellä Obanin kylää Skotlannissa. Sieltä yhteys jatkui maitse. Amerikan puoleinen pää sijaitsee Clarenvillen kaupungissa Newfoundlandin saarella Kanadassa. Siellä se yhdistyi edelleen toiseen merikaapeliin. TAT-1:n aktiivinen käyttö loppui vuonna 1978 uudempien ja kapasiteetiltaan suurempien yhteyksien syrjäytettyä sen.

Aluksi käytössä oli 36 puhelinkanavaa, ja yhden kanavan leveys oli 4 kHz. Myöhemmin kanavien määrä nostettiin 48:aan ja ne kavennettiin 3 kHz:iin. Teknisten parannusten jälkeen kaapelissa oli lopulta 51 kanavaa. Ensimmäisen vuoden aikana TAT-1 välitti 300 000 puhelua. Kolmen minuutin erissä laskutettu puhelu maksoi punnan minuutilta, nykyarvossaan (v. 2016) noin 20 puntaa (noin 25 euroa vuoden 2016 vaihtokurssin mukaan).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. History of the Atlantic Cable atlantic-cable.com. 21.10.2016. Viitattu 31.12.2016. (englanniksi)
  2. TAT-1: Call the cable guy, all I see is a beautiful beach The Register. 14.10.2013. Viitattu 31.12.2016. (englanniksi)