Tähdikkeet
| Tähdikkeet | |
|---|---|
 Lithophragma affine -tähdikelaji |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae (rosidit) |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
| Suku: |
Tähdikkeet Lithophragma (Nutt.) Torr. & A.Gray |
| Katso myös | |
Tähdikkeet (Lithophragma) on rikkokasvien (Saxifragaceae) heimoon kuuluva ruohovartisten kasvien suku. Tieteellinen nimi on yhdistelmä kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat kiveä ja metsikköä tai pensaikkoa, ja viittaa kivikkoisiin kasvupaikkoihin.[1]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdikkeet ovat juurakollisia ja tyvimukulallisia ruohoja; tyvimukulassa on toisinaan itusilmuja eli bulbilleja. Kukinnon varsi on pysty, lehdellinen, 8–85 cm korkea ja varrellisten rauhasten peittämä. Lehdet sijaitsevat sekä tyviruusukkeena että pitkin vartta. Jälkimmäisessä tapauksessa ne ovat määrältään vähäisiä (enintään kymmenen, tavallisesti kaksi), korvakkeellisia, tavallisesti vuorottaisia, ehyitä, liuskaisia tai sormilehdykkäisiä; toisinaan niiden hangoissa on itusilmuja. Ruodissa on varrellisia rauhasia. Lehtilapa on kourasuoninen, kulmikas, pyöreähkö tai munuaismainen, liuskainen, hertta-, keihäs- tai pyöreätyvinen, kielekkeellinen, ehyt- tai sahalaitainen, tylppä- tai teräväkärkinen ja usein varrellisten rauhasten peittämä.[1]
Tähdikkeiden kukat sijaitsevat tavallisesti tiheissä tai harsuissa tertuissa, joissa kussakin on tavallisesti kahdesta kahteentoista, joskus jopa 25 kukkaa. Toisinaan kukat sijaitsevat yksittäin. Vihreästä hypantiosta (maljamainen pohjus) vähintään puolet on kasvanut kiinni sikiäimeen; vapaa osa on yhden tai kahden millimetrin mittainen. Verholehtiä on viisi, ja ne ovat vihreitä ja punaisen kirjavoimia. Terälehtiäkin on viisi; ne ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Mettä erittävä solukko on huomaamaton. Heteitä on kymmenen, ja niiden palhot ovat rihmamaisia. Emiö on kolmilehtinen ja sikiäin kehänpäällinen tai melkein kokonaan kehänalainen, yksilokeroinen, täysin yhdislehtinen ja laitaistukallinen. Vartaloita on kolme, samoin luotteja. Hedelmä on kolminokkainen kota, jossa on runsaasti tavallisesti tummanruskeita ja sileä-, ryppy- tai nystypintaisia siemeniä.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdikkeet ovat kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista[1].
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdikkeiden suvussa on kymmenen lajia[1]:
- Lithophragma affine A.Gray
- Lithophragma bolanderi A.Gray
- Lithophragma campanulatum Howell
- Lithophragma cymbalaria Torr. & A.Gray
- Lithophragma glabrum Nutt.
- Lithophragma heterophyllum (Hook. & Arn.) Hook. & Arn.
- Lithophragma maximum Bacig. – sanclemententähdike[2]
- Lithophragma parviflorum (Hook.) Nutt.
- Lithophragma tenellum Nutt.
- Lithophragma trifoliatum Eastwood
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Flora of North America: Lithophragma Flora of North America. Viitattu 25.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Lithophragma maxima Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 7.12.2021. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Lithophragma (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lithophragma (englanniksi)
| ||||||||||