Sylvien talo
| Sylvien talo | |
|---|---|
| Housekeeping | |
 |
|
| Ohjaaja | Bill Forsyth |
| Perustuu | Marilynne Robinsonin romaaniin |
| Tuottaja | Robert F. Colesberry |
| Säveltäjä | Michael Gibbs |
| Kuvaaja | Michael Coulter |
| Pääosat | Christine Lahti |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta | 1986, Suomessa 1988 |
| Kesto |
117 minuuttia 113 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sylvien talo (Housekeeping) on skotlantilaisen Bill Forsythin käsikirjoittama ja ohjaama yhdysvaltalainen draamakomedia vuodelta 1987. Marilynne Robinsonin romaaniin perustuvassa, 1950-luvulle sijoittuvassa tarinassa Idahon syrjäisessä pikkukylässä asuu orvoiksi jääneet kaksi teini-ikäistä sisarusta, joiden hoitajaksi isoäidin kuoltua ilmaantuu salaperäinen täti Sylvie (Christine Lahti). Tytöt alkavat omaksua Sylvien tapoja, jotka kummastuttavat kristillishenkisen kylän asujaimistoa. Tarina kerrotaan toisen tytön näkökulmasta.[1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadassa kuvattu Sylvien talo oli skottiohjaaja Forsythin ensimmäinen Skotlannin ulkopuolella tekemä elokuva. Se piti alun perin tehdä Cannon-filmiyhtiön tuotantona pääosassa Diane Keaton. Tämä kuitenkin vetäytyi hankkeesta, jolloin myös Cannon menetti kiinnostuksensa. Uudeksi tuotantoyhtiöksi saatiin Columbia Pictures ja pääosanäyttelijäksi Christine Lahti.[2]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New York Film Critics Circle asetti Lahden ehdokkaaksi vuoden parhaasta naispääosasta[3]. Elokuva palkittiin Tokion elokuvajuhlilla[2].
Helsingin Sanomien elokuvakriitikko Helena Ylänen piti Sylvien taloa amerikkalaisia perusfilmejä huomattavasti hienommin käsikirjoitettuna, ohjattuna, kuvattuna ja näyteltynä ja kiitteli kaavamaisuuden ja opettavaisuuden välttelyä[4]. Saman lehden Mikael Fränti ei tuoreeltaan juuri innostunut tästä ”pikkufilmistä”,[5] mutta kirjoitti vuoden 1994 tv-esityksen alla Christine Lahden näyttelevän uljaan kauniisti, omalaatuista ajantajua ja elämän kapinaa säteillen[1]. Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen antoi Sylvien talolle täydet viisi tähteä ja luonnehti sitä epätavalliseksi komediaksi, joka ylistää viattomuuden ja lapsuuden maagisuutta ja normeista poikkeamisen kauneutta[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Fränti, Mikael: Christine Lahti pitää taloutta teini-ikäisten orpotyttöjen kanssa skottiohjaajan Sylvien talossa. Helsingin Sanomat, 8.1.1994. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ a b Manninen, Olli: Ei juntti vaan skotti. (Bill Forsythin haastattelu.) Helsingin Sanomat, 6.2.1988, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ New York Film Critics Circle Awards archive.ph. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Ylänen, Helena: Hamlet palaa matineaan. Helsingin Sanomat, 7.5.1988, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Fränti, Mikael: Taloudenpitoa tädin kanssa. Helsingin Sanomat, 23.4.1988, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Video-opas 95, WSOY 1994.