Suseån

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suseån
Näkymä joensuussa
Näkymä joensuussa
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Halland
Maakunnat Halland [a]
Kunnat Halmstad, Falkenberg
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Suseånin vesistö
Pinta-ala 450 km² [1]
Järvisyys 1 % [2]
Pääuoman pituus 61 km [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Slättåkra, Halmstad [3]
  56.8283°N, 12.8719°E
Laskupaikka Veka, Falkenberg
  56.8409°N, 12.5770°E
Mittaustietoja
Pituus noin 40 km [1]
Lähdekorkeus 42 m mpy.
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero 42 m
Kaltevuus 1,05 m/km
Keskiylivirtaama 54,3 m³/s (MHQ) [4]
Keskivirtaama 9,09 m³/s (MQ) [4]
Keskialivirtaama 0,87 m³/s (MNQ) [4]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Suseån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava noin 40 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Suseånin vesistössä sen 61 kilometriä pitkän pääuoman alaosan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 450 neliökilometriä ja se laskee Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin lähellä Skreaa Falkenbergin kunnassa.[1][2][5][6]

Joen kulku ja pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suseån saa nimensä Slättåkrassa jokilaakson tasangolla, jossa kolme sivu-uomaa yhtyvät Suseåniksi. Paikan korkeus on 44 metriä mpy. Nämä sivu-uomat ovat Slissån, Döblaån sekä vielä Slättåkran kautta virtaava metsäoja. Slättåkrasta etelään jatkuva laakso ei ole kovin kalteva ja pohjalle on kertynyt sedimenttiä. Tämän vuoksi joki alkaa nyt meanderoida voimakkaasti. Muistona vanhoista uomista löytyy nykyisen uoman vierestä juoluoita. Osa niistä ovat luontaisia, mutta osa on voinut syntyä uoman oikaisussa. Alempana laakso kapenee ja soistuu. Kvibillessä joki saapuu viljellylle alueelle. Peltoalueella joki kääntyy eteläisestä kohti luoteista suuntaa. Se säilyttää suunnan lähes joensuuhun asti. Jokea seuraavat rautatie, moottoritie ja paikalliset maantiet. Joenvarsitaajamia ovat alaspäin mentäessä Kvibille, Getinge, Slöinge ja Heberg. Hebergissä joki käännähtää kohti lounasta ja laskee viiden kilometrin päässä mereen. Vesistön erikoisuus on kaksi Suseånia. Eteläisempi uoma on yllä kuvattu uoma, ja pohjoisempi Suseån kohdellaan pääuona sivu-uomana.[1][6]

Ruotsin vesistöviranomaiset valitsevat pääuomaksi sellaiset joen haarat, joiden virtaama on suurin. Tämän vuoksi Suseånin vesistön pääuomana on eteläisempi Suseån, joka on pohjoista Suseånia lyhyempi. Sen jatkeeksi tulee Slättåkrassa Slissånin sivuhaara ja sekin vaihtuu Gräsåsissa Sjöabäckeniksi, joka laskee Övrabökesjönista. Järvi on pääuoman lähdejärvi, jonka vedenpinta on 146 metrin korkeudella mpy.[1][6]

Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suseånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Boberg, Berte Qvarn, Mostorps gård ja Semb. Voimaloiden yhteisteho on 0,8 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,6 gigawattituntia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Suseån.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Suseån (SE630458-131183) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 30.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 4299–4304, 30.12.2020 (ruotsiksi)
  3. Suseånin lahde Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b c Suseånin vesistö (Excel-lomake nro 1390), Vattenwebb, SMHI, viitattu 7.1.2021 (ruotsiksi)
  5. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 30.12.2020 (ruotsiksi)
  6. a b c Suseånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.12.2020. (ruotsiksi)
  7. Kuhlins, Leif: Suseån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Suseån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.