Surya
Surya (sanskritiksi सूर्य Sūrya) oli vedalaisuudessa eli varhaisessa hindulaisuudessa palvottu auringonjumala, joka mainitaan vedalaisissa kirjoituksissa. Hänestä käytetään myös nimeä Savitar (suom. elämän antaja).[1][2] Suryan tunnus ovat kaksi lootuksenkukkaa, joita hän pitelee käsissään. Nykyhindulaisuudessa Suryaa ei enää palvota, vaan hänen nimeään käytetään lähinnä Vishnun lisänimenä.[3]
Surya-myytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarina kertoo Brahman pojan, Marichin, olleen Suryan isoisä.[4] Suryan kuvaillaan olleen maailmanvartija, joka valvoi kosmisen maailmanjärjestyksen säilymistä sekä antoi valon, tiedon ja elämän. Hän kulki Arunan ajamalla seitsemän hevosen vetämällä yksipyöräisellä vaunulla.[3] Surya nai jumalatar Sanjanan, joka kuitenkin muuttui tammaksi ja piiloutui Suryan kirkkaudelta. Lopulta Surya muutti itsensä oriksi ja vähensi kirkkauttaan miellyttääkseen vaimoaan. Surya ja Sanjana saivat paljon lapsia ja jatkoivat elämäänsä taivaallisessa palatsissa.[1][2]
Temppelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuluisin Suryan temppeli on Intian Konarakissa sijaitseva Konarakin aurinkotemppeli. Se on Suryan vaunujen muotoinen.[3]
Aurinkotervehdys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkotervehdys on joogassa harjoitettava liikesarja, joka oli alkujaan kunnioitusrituaali Suryaa kohtaan.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Wilkinson, Philip: Myytit & legendat: Ensyklopedia, s. 188. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Kiina: Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-252-9.
- ↑ a b Jordan, Michael: Itämaista viisautta, s. 15. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Yhdistyneet arabiemiirikunnat: Otava, 2000. ISBN 951-1-16314-0.
- ↑ a b c Grönblom, Rolf: Intian uskonnot, s. 69, 70, 85. Suomentanut Itkonen, Mirja. Helsinki: Schildts, 2001. ISBN 951-50-1212-0.
- ↑ a b Scott, John: ”2, 88”, Astangajooga, s. 24. Suomentanut Javanainen, Juha. Otava, 2000. ISBN 951-1-17641-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Surya Wikimedia Commonsissa
