Tämä on lupaava artikkeli.

Punakämmekkä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suopunakämmekkä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Punakämmekkä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Liuskakämmekät Dactylorhiza
Laji: incarnata
Alalaji: incarnata
Kolmiosainen nimi

Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata
(L.) Soó

Katso myös

  Punakämmekkä Wikispeciesissä
  Punakämmekkä Commonsissa

Punakämmekkä eli suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata, myös Orchis incarnata ja Dactylorchis incarnata) on Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä tavattava liuskakämmekkä. Se kuuluu kämmekkäkasveihin. Suomessa lajia tavataan koko maassa, ja se on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukinto

Punakämmekän kämmenen muotoisista, liuskaisista versojuurimukuloista kasvaa esiin 25–50 cm korkea tanakka ja paksuvartinen kukinto. Lehdet ovat lähes pystyjä, köliselkäisiä, 5–9 kertaa leveytensä pituisia ja tasaisesti kärkeä kohti kapenevia. Lehdet ovat täplättömiä tai yläpinnan kärkiosiltaan purppuranruskeatäpläisiä. Varren ylin lehti ylettyy kukinnon tasalle. Kukinto on tiheähkö, pitkä ja runsaskukkainen tähkä. Kukat ovat pienehköjä, purppuranpunaisia tai joskus vaaleanpunaisia. Yksittäisen kukan huulen sivut ovat usein kääntyneet taaksepäin, kukkavartta kohti. Huuli on 7–9 mm leveä, kärjestään vain heikosti tai ei lainkaan kolmiliuskainen. Punakämmekkä kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3]

Täplälehtiset punakämmekät muistuttavat lähinnä verikämmekkää (D. incarnata subsp. cruenta) sekä selvästi heiveröisempää lapinkämmekkää (D. lapponica).[4][5] Erityisesti Ahvenanmaalla punakämmekkäkasvustoista löytyy myös yksilöitä, joilla on punaruskeita täpliä lehtien molemmilla pinnoilla. Tähän tapaan täplikkäät punakämmekät luetaan muunnokseen D. incarnata subsp. incarnata var. hyphaematodes. Muunnos muistuttaa läheisesti verikämmekkää.[6]

Punakämmekän pölyttäjinä toimivat pääasiassa kimalaiset. Kukissa ei kuitenkaan ole mettä.[7]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakämmekkä on lajina melko heikosti tunnettu, ja joidenkin alalajien ja muunnosten erottaminen punakämmekästä ei ole helppoa. Lajia tavataan Euroopassa pääasiassa Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Baltian maissa, Irlannissa ja Alppien alueilla. Lisäksi lajin levinneisyysalue ulottunee pitkälle läpi Keski-Venäjän aina Kaukoitään saakka.[8] Suomessa punakämmekkää tavataan satunnaisesti koko maasta, mutta Ahvenanmaata lukuun ottamatta se on suurimmassa osassa Etelä-Suomea varsin harvinainen. Oulun ja Lapin lääneissä laji on yleisempi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.[9]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakämmekkä on ravinteisten soiden ja kosteiden niittyjen kasvi.[2] Laji on varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa suuresti harvinaistunut soiden ojitusten takia.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakalisto, Sirkka: Verikämmekkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 129–130. (a)
  • Hakalisto, Sirkka: Lapinkämmekkä, kaitakämmekkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 130–131. (b)
  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002.
  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 25.10.2009.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 502.
  3. Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio, s. 729. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 9513129241.
  4. Hakalisto (a) 1997, s. 129.
  5. Hakalisto (b) 1997, s. 130.
  6. Suomen orkideat: Punakämmekkä Viitattu 25.10.2009.
  7. Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 89.
  8. Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Ängsnycklar (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
  9. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Suopunakämmekkä Viitattu 25.10.2009.
  10. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 35.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]