Suomen Kameraseurojen Liitto
 | Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: puutteellinen lähteistys |
| Suomen Kameraseurojen Liitto ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1932 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Petteri Mussalo |
| Hallitus | Kari Tolonen (toiminnanjohtaja), Reino Havumäki, Jaana Ahola, Petteri Mussalo, Eero Kukkonen, Anssi Leppänen, Minna Wallenius, Tarmo Sotikov, Sari Sandberg, Jukka Haarala, |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Kameraseurojen Liitto ry (SKsL) on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto, jonka jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva valokuvausyhdistys. Sen tarkoituksena on toimia valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä toimia edunvalvojana ja edustaa jäsenjärjestöjä näitä yhteisesti koskevissa asioissa.
Kotimaan toimintaansa liitto toteuttaa myös edustajiensa välityksellä Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitossa Finnfotossa, Suomen valokuvataiteen museossa ja valtion valokuvataidetoimikunnassa. Liitto oli perustamassa valokuvataidemuseota ja Finnfotoa. Liitto järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä eri puolilla Suomea.
Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n (Fédération internationale de l'art photographique) kautta. SKsL on ollut jäsen sen perustamisesta, eli vuodesta 1950 lähtien, ja kaikki sen jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä. He voivat seuransa ja liiton kautta osallistua sen toimintaan ympäri maailman.
Vuonna 2025 liittoon kuului noin 80 seuraa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä.
Liiton perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa toimi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa useita kameraseuroja, ainakin Turussa, Tampereella, Vaasassa, Porvoossa, Kotkassa ja Helsingissä. Ne olivat pääasiassa ruotsinkielisiä, mutta vähitellen myös suomenkielisiä seuroja syntyi eri puolille Suomea.
Viipurissa toiminut Karjalan kameraseura lähetti 11 kameraseuralle kutsun saapua 12. marraskuuta 1932 Lahden seurahuoneelle perustamaan valtakunnallista keskusliittoa. Kutsua noudatti viisi seuraa, kutsujan lisäksi helsinkiläinen Kameraseura, Turun kamerat, Kuopion museoseurojen valokuvauskerho ja Lahden kamerakerho. Muutkin kutsutut seurat ilmoittivat kannattavansa liiton perustamista, joten kokous päätti perustamisesta ja hyväksyi liitolla Karjalan kameraseuran valmistelemat säännöt.
Liiton toimintakeskus toimi aluksi Viipurissa, mutta siirtyi sitten Turun kautta Helsinkiin, jossa se pysyikin käytännössä 1970-luvulle saakka. Sotavuosina 1940–1942 liiton toiminta oli käytännössä katsoen pysähtynyt, mutta muita häiriöitä sen toiminnassa ei ole ilmennyt.
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kameraseurojen liiton näkyvintä toimintaa kotimaassa ovat erilaiset koulutustilaisuudet ja näyttelyt. Liiton omia näyttelyitä järjestetään kahdesti vuodessa eri jäsenseurojen toimiessa vastuullisina järjestäjinä. Keväisin järjestettävä vuosinäyttely (entinen vuosikilpailu) on aiheeltaan vapaa, ja syksyiselle teemanäyttelylle (vuodesta 1974 lähtien) valitaan aihe järjestävän seuran aloitteesta. Näiden näyttelyiden yhteydessä pidetään myös liiton omat sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.[1]
Jo 1970-luvulta lähtien järjestettyä jokavuotista kesäkurssia voidaan pitää SKsL:n tärkeimpänä koulutustapahtumana. Sen lisäksi liitto kouluttaa itse, ja myöntää koulutustukea ns. aluekursseille.[2]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A. Hyrkkö, Viipuri, 1932–1933
- Totti Sora, Turku, 1934
- Aarne Pietinen, Helsinki, 1935–1946
- Santeri Levas, Helsinki, 1947–1953
- Trond Hedström, Helsinki, 1954–1958
- Nils Snellman (vpj), Tampere, 1958
- Hilja Raviniemi, Helsinki, 1959–1960
- P. K. Jaskari, Helsinki, 1961–1967
- Mikko Karjanoja, Espoo, 1968–1969
- Bert Carpelan, Helsinki, 1970–1971
- Ari Yrjänä, Toijala, 1972–1976
- Pauli Kokko, Turku, 1977
- Timo Haavisto, Hyvinkää, 1978
- Eino Perälahti, Hyvinkää, 1979–1982
- Marko Moisio, Lohja, 1983
- Reino Savén, Kajaani, 1984–1985
- Leena Ikkala, Helsinki, 1986–1987
- Kari Tolonen, Lempäälä, 1988–1992
- Pertti Pitkänen, Helsinki, 1993–1995
- Maria Hakokorpi-Jumppanen, Helsinki, 1996–1999
- Jorma Kytölä, Valkeakoski, 2000–2001
- Erik Lauraeus, Helsinki, 2002
- Markku Huhta, Pusula, 2003–2004
- Tatu Kosonen, Ylämaa, 2005–2009
- Reino Havumäki, Nurmijärvi, 2010–2014
- Tapio Karjalainen, Vihti 2015–2017
- Jukka Kosonen, Lappeenranta 2018–2022
- Petteri Mussalo, Kuopio 2023–