Suomalais-permiläinen sanasto

Tämä sivu sisältää sanarinnastuksia suomen, saamen ja näiden Volgan alueella puhuttujen sukukielten välillä (permiläiset kielet, marin kieli ja mordvalaiset kielet). Nämä osoittavat omalta osaltaan kielten välistä sukulaisuutta, ja niiden on perinteisesti katsottu edelleen osoittavan näiden kielten olevan toisilleen läheisempää sukua kuin ugrilaisille ja samojedikielille. Tämä oletettu kieliryhmä tunnetaan nimellä suomalais-permiläiset kielet, ja sen sisältä on usein edelleen eroteltu pienempiä ryhmiä, kuten suomalais-volgalaiset kielet. Nämä hypoteesit on kuitenkin nyttemmin kyseenalaistettu.

(Katso myös suomalais-ugrilaisia sanarinnastuksia.)

Udmurtin ja komin sanoissa ı vastaa laveaa keskivokaalia, ë vastaa pyöreää keskivokaalia. Perinteisessä litteraatiossa vastaavat merkit olisivat i̮ ja e̮.

Sanoilla on sama merkitys kuin suomen sanalla, ellei muuta ole esitetty.

Permiin ulottuvia sanarinnastuksia

Lukuisilla suomen kielen sanoilla on vastineita sekä permiläisissä että useimmissa maantieteellisesti läheisemmissä sukukielissä. Perinteisen mallin mukaan näiden on oletettu palautuvan erilliseen suomalais-permiläiseen kantakieleen. Yritykset rekonstruoida tätä kieltä ovat kuitenkin osoittautuneet äänne- ja muoto-opiltaan miltei identtisiksi uralilaisen kantakielen kanssa, joten monet näistä sanoista voivat olla vain myöhemmin kadonneet suomen itäisimmistä sukukielistä. Osa voi myös olla kulkusanoja, jotka ovat levinneet kieliin vasta ko. kieliryhmien jo alustavasti erottua toisistaan.

suomi	saame	mordvalaiset kielet		mari	permiläiset kielet
	pohjoissaame	ersä	mokša		udmurtti	komi
ehti(ä)	asta(t)			ǝšt(em)		ešt(ını)
iho	assi ‘taljan sisäpuoli’	jožo	joža	? juž(wǝt) ‘ihorakkoon kerääntyvä vesi’		ež ‘taljan nahkaosa’
keski	gaska		keska ‘kupeet’		kus(k-) ‘lanne’	kos(k-) ‘ristiselkä’
kylmä	galbma	keľme	keľmä	kǝlmǝ	kın(m-)	kın
majava	máddjit	mijav			mıj	moj
nyky-		ńej ‘nyt’	ńi ‘nyt’		? (i)ni ‘jo’	? ńi(n) ‘jo’
oksenta(a)	vuoksi(t)	uksn(oms)	uksənd(əms)	ukšińč(am)	ësk(ıni)	vos(nı)
pare(mpi)	buorre ‘hyvä’	paro ‘hyvä’	para ‘hyvä’	poro ‘hyvä’	bur ‘hyvä’	bur ‘hyvä’
turpa		turva ‘huuli’	tərva ‘huuli’	türwö ‘huuli’	tırpı ‘huuli’	tırp ‘huuli’
viha				vož	vež ‘kateus’

Tunnetaan myös eräitä suomea, permiläiskieliä ja mahdollisesti saamea yhdistäviä sanueita, joilla ei ole vastineita mordvassa tai marissa. Tällaiset sanueet — mikäli niiden oletetaan olevan yhteistä perintöä — joudutaan tulkitsemaan sanoiksi, jotka ovat myöhemmin kadonneet viimeksimainituista kielistä.

suomi	saame	permiläiset kielet
	pohjoissaame	udmurtti	komi
ampu(a)	áb'bu(t) ‘kiehua yli’	ıb(ını)
katso(a)	geahča(t)		? kaźal(nı) ‘havaita’
käske(ä)		kos(ıni)	kësj(ını) ‘luvata’
tie			tuj
äijä	áddjá ‘isoisä’	ajı ‘isä’	aj ‘(iso)isä’
äly	Luulajansaame: äl’vē(t) ‘huomata’		al ‘ymmärrys’

Mariin ulottuvia rinnastuksia

suomi	saame	mordva		mari		Kommentteja
		ersä	mokša	niittymari	vuorimari
haapa	suhpi			šop(ke)	šap(ki)
hio(a)	saddj(it)	tšov(ams)	šov(ams)	šum(em)	šəm(em)
huhmar		tšovar	šovar	šuar	šuer
jauha(a)		jaž(ams)	jaž(ams)	joŋəž(em), joŋəšt(em)	jaŋgəž(em)
jo(ka)	juo-	ju(za toza) ‘sinne tänne’		ju(žo) ‘muutamat’	ju(ž) ‘muutamat’	Mahdollisesti vanha indoeurooppalainen lainasana
juma(la)		jon(dol) ‘salama’	jon(dəl) ‘salama’	jumo	jumə	Mahdollinen lainasana indoiranilaisista kielistä (vrt. sanskrit dyumān 'taivaallinen').
järvi	jávri	eŕke	jäR(kä)	jer	jär
kahdeksan	gákci	kavkso	kafksa	kandaš	kändäš	Johdos sanasta 'kaksi'
kerta		kirda	kərda		(šu)kerδə ‘kauan sitten’	Balttilainen lainasana (vrt. muinaispr. kerdan 'aika')
kevät				keŋež	käŋgäž
kärpä(nen)		karvo, kargo	karu(v)	karme	karme
kärsi(ä)	gierd(at)	kiŕd(ems)	kiŕď(əms)	kert(am)	kerδ(äm)	Germaaninen lainasana
lehti	lasta			ləšt(aš)	lišt(aš)	Mahdollisesti vanha indoeurooppalainen lainasana
läh(ellä)				liš(ne)	liš(əl ‘lähellä oleva’)
oksa	oaksi			ukš	ukš
paarma		p(u)romo	purəm	pormo	pərəm
selkä	čielgi			šəl(əž)	šəl(əž)
sonta				šondo	šandə ‘käymälä’
tähti	(murt.) daste	ťešťe	ťäšťä	tište	tištə
vehnä		viš	viš(ä)	wištə

Mordvaan ulottuvia rinnastuksia

suomi	saame	mordva
		ersä	mokša
hiha	(r) sassē	oža	oža
hinta		tšonda
huuhto(a)		(k)šta(ms) ‘pestä’	šta(ms) ‘pestä’
ih(minen), inhi(millinen)		? inže ‘vierailija’	? indži ‘vierailija’
is(tua)		oz(ado) ‘istualla’	oz(ada) ‘istualla’
kesä	geassi	kize	kiza
lämmin		ľembe	ľämbä
maksa(a)	maks(it)	maks(oms) ‘antaa’	maks(əms) ‘antaa’
muta	mođđi ‘suomuta’	moda ‘maa’	moda ‘maa'
nito(a)	njađđ(et) ‘sitoa’	ńeď(ams) ‘kiinnittyä’	ńeď(ams) ‘liittää yhteen’
orpa(na)	oarben(as) ‘sisarus’	uŕva ‘miniä’	əŕvä ‘vaimo’
petkel		peťkeľ	peťkəľ
sormi	suorbma	sur	sur