Strateginen ilmapommitus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tokio 10. maaliskuuta 1945 tapahtuneen massiivisen ilmapommituksen jälkeen. Pommitus oli tuhoisin sotilasilmailun historiassa.

Strateginen ilmapommitus on sotastrategia, jonka tarkoitus on tuhota vihollisen kyky puolustautua esimerkiksi tuhoamalla sen maa- ja merivoimat. Pommituksiin voidaan käyttää strategisia pommikoneita, pitkän tai keskipitkän kantaman ohjuksia tai ydinaseistettuja hävittäjäpommikoneita. Hyökkäykset tehdään vihollisen voittamisen kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Strategisia pommituksia suorittivat mm. Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat 1943-1945 Saksaa vastaa: britit päiväpommituksina ja yhdysvaltalaiset yöpommituksina. Brittien ajatus siirtyä yksittäisten kohteiden yöpommituksista kaupunkialueiden yöpommituksiin syntyi ajatuksesta, joka perustui tutkimuksiin yöpommitusten epätarkkuudesta. Kaupungeissa joka tapauksissa aiheutuvan tuhon, myös siviilituhojen, uskottiin vaikuttavan saksalaisten yleiseen tahtoon taistella toinen maailmansota loppuun rauhaan taipumalla jo ennen miehitystä. Siviiikohteiden massapommittaminen tarkoituksella voi osoittautua sotarikokseksi.

Strategisten pommitusten vastakohta on taktinen pommitus, jonka tarkoituksena yleensä on tukea kaukotykistönä maavoimien toimintaa. Yksi tällainen malli on liittynyt salamasotaan, siihen, että ylivoimainen Luftwaffe käytti mm. Junkers Ju 87 -syöksypommittajia kohteiden tuhoamiseen puolustajan syvyydessä auttaen panssarijoukkoja läpäisemään nopeasti rintama.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]