Store Kongehøj

Store Kongehøj
Store Kongehøj
Sijainti
Store Kongehøj
Koordinaatit	55.439263°N, 9.239045°E
Valtio	Tanska
Paikkakunta	Vamdrup
Historia
Tyyppi	hautakumpu
Ajanjakso	pronssikausi, periodi II
Huippukausi	1500–1300 eaa.
Kulttuuri	Skandinavian pronssikausi
Merkitys	sisälsi neljä tammiarkkuhautaa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Store Kongehøj on hautakumpu Kongeån laaksossa Vamdrupissa Tanskan Etelä-Jyllannissa. Se tutkittiin jo 1861, ja sen sisältä löydettiin vähintään seitsemän hautausta, joista neljä oli hyvin säilyneitä tammiarkkuhautausta. Kaikki tammiarkut on ajoitettu Skandinavian pronssikaudelle Monteliuksen periodille II eli noin 1500–1300 eaa. Tämä hautakumpu on eri kuin Voldstedlundin Kongehøj, joka ajoitetaan neoliittiselle kivikaudelle. Hautalöydöt ovat esillä Tanskan kansallismuseossa.

Historiaa

Edellisenä vuonna oli kaivettu Guldhøj, ja nyt otettiin kaivettavaksi seuraava, kun F. A. C. Thomsen tutki vuonna 1861 kuningas Fredrikin pyynnöstä Store Kongehøjn. Hautakumpujen välinen etäisyys oli vain joitakin satoja metrejä. Kun kumpua kaivettiin auki sen laelta alkaen, löytyi lakialueelta heti useita uurnahautauksia, missä poltetut luut oli varastoitu keraamisiin uurniin, jotka oli haudattu hautakumpuun mataliin kuoppiin. Kaksi uurnista oli pronssikaudelta ja muut ilmeisesti pronssi- tai rautakaudelta. Kaivauskertomuksessa kerrotaan myös ruumishautauksesta, mutta ei sitä, miten se löytyi. Hautakummun pohjalla oli neljä tammiarkkua, jotka on merkitty alla olevaan tekstiin samoilla kirjaimilla A, B, C ja D, joiden käytön Thomsen aloitti. Arkkujen sisältö on selostettu alempana.

Kun kaivaukset saatiin päätökseen talvella, tammiarkut jätettiin paikoilleen sisältöineen odottamaan kesää. Silloin arkkujen sisällöt olivat saaneet happea, ja ne olivat alkaneet pilaantua.

Vuonna 1898 teki C. Fredstrup Andstin kihlakuntaan (tansk. herred) katselmusmatkan, mutta ei kuitenkaan kuvaillut hautakumpua muistiinpanoissaan. Vuoden 1954 rauhoituskatselmuksessa, jonka lähtölaukaus oli annettu jo vuonna 1937, oli vuorossa Vamdrupin pitäjä. Siellä C. L. Vebæk totesi hautakummun silloisen tilan, kuvaili sen muotoja, kirjoitti muistiin siitä otettuja mittoja ja luetteli hautakummulla kasvavan puuston lajeja. Mäkeä oli käytetty kahden puhelintolpan alustana. Mäki sai tämän jälkeen rauhoitusstatuksen.

Hautaus

Hautakummun mitoista on tietoa vain vuonna 1954 suoritetusta katselmuksesta. Silloin sen halkaisijaksi merkittiin pohjois–etelä-suunnassa 40–45 metriä ja itä–länsi-suunnassa 30–35 metriä. Nykyään arvioidaan, että sen alkuperäinen korkeus olisi ollut 8 metriä ja halkaisija 35 metriä. Korkeus oli katselmuksessa enimmäkseen 1,3–2,0 metriä, mutta korkeimmillaan se oli 3,0 metriä. Kummusta oli selvästi otettu paljon maata, ja kaivauksissa tutkijat vielä myllersivät suuren osan kummusta.

Store Kongehøjn mieshauta (hauta A)

Haudan A tammiarkku oli aseteltu luoteis–kaakko-suuntaiseksi lähes keskelle hautakumpua. Arkku oli niin sanottu kaksoisarkku, jossa vainajan sisältämä arkku oli sijoitettu suuremman arkun sisälle. Ulkopuolisen arkun kannessa törröttivät vielä katkaistujen oksien tyngät. Kaksoisarkku oli laskettu kolmen, tammipuusta veistetyn, poikittaisen lankun päälle. Sisäpuolinen arkku oli suoran puunrungon muotoinen ja huolellisemmin halkaistu ja työstetty.

Miespuolisen vainajan hauta-antimet sisälsivät pronssimiekan (museon luettelonumero 25714) ja siihen puutupen (25715). Miekan kahva oli ollut eloperäistä ainesta, ja se oli osittain maatunut. Kahva oli niitattu säilään kuudella niitillä, ja kahvan ponsi oli varsin leveä ympyräkiekko. Kiekon yläpintaan oli kaiverrettu Skandinaviassa suosittua spiraalikuviota siten, että kahdeksan spiraalia kiersivät ponnen keskusnuppia ympyrän muotoon kaiverrettuna. Spiraalien muodostamaa ympyrää kehysti vielä reunaornamentti. Puisen tupen muoto noudatti miekan terän muotoa. Se oli hienosti koristeltu veistetyillä geometrisillä kuvioilla. Vainajalta löytyi vielä koristeltu ”vyökoukku”, jossa oli samanlaisia spiraalikoristeita kuin miekan kahvassa. Muita esineitä olivat puinen ompeluneula ja puurenkaan kappaleet.

Arkun sisäosan jalkopäähän oli laitettu kaksi puusta koverrettua kulhoa (25717 ja 25718), joissa kummassakin oli korva. Toisessa kulhossa oli tummalla maalilla kirjailtu laajoja ja yksinkertaisia kuvioita, jotka muodostavat pohjasta katsoen tähtimäisen kuvion. Kuvion ääriviivoja myöten oli upotettu kymmeniä tinanastoja. Tämä hauta oli näistä neljästä säilynyt parhaiten.

Store Kongehøjn lapsihauta (hauta B)

Haudan B tammiarkku oli muita lyhyempi, ja tutkijoiden mukaan se olisi tarkoitettu lapselle. Myös tämäkin oli kaksoisarkku, joka oli asetettu luode–kaakko-suuntaisesti kolmen tammipuusta veistetyn lankun päälle lähes keskelle hautakumpua. Arkkua ”tukivat” eri puolilta sen kylkiin ja päätyihin pinotut nyrkin ja pään kokoiset kivet. Arkussa makasi polttamaton olemattomiksi maatunut vainaja, jolta löytyi hänen yllään olleiden villavaatteiden jäänteitä ja puunkuoresta valmistettu rasia. Rasian seinämät oli valmistettu suorakulmion muotoisesta kaarnan kappaleesta, jonka päät oli ommeltu sivuiltaan yhteen lieriöksi. Rasian pohja oli kiinnitetty lieriön seinämiin narusidoksin.

Store Kongehøjn hauta (hauta C)

Haudan C tammiarkku sijaitsi hautakummun koillispuolella puolivälissä keskustaa ja reunaa, minkä vuoksi se oli säilynyt heikosti. Arkku oli aseteltu luoteis–kaakko-suuntaisesti, ja se oli ympäröity kivillä. Arkussa oli vainajan polttamattomat jäänteet yhdessä puutuppeen työnnetyn pronssitikarin kanssa. Tikarin kahvan organinen osa oli maatunut ja katkennut. Kahvan ponsi oli levymäinen ja spiraalimaisilla kuvioilla koristeltu.

Store Kongehøjn hauta (hauta D)

Haudan D tammiarkku sijaitsi arkun C vieressä, ja myös se oli myös aseteltu luoteis–kaakko-suuntaiseen asentoon, minkä vuoksi se oli heikosti säilynyt. Sen ympärille oli kasattu kivistä suorakulmion muotoinen kiveys. Arkusta löydettiin heikkoja jälkiä polttamatta arkkuun laitetusta vainajasta. Myös vainajan villaisista vaatteista ja eläimen vuodasta näkyi jäänteitä. Vainajalla oli haudattaessa ollut mukanaan puutuppeen työnnetty pronssitikari (25712). Tupesta irtosi käsiteltäessä suuri pronssinen hylsy, joka piti tupen osia yhdessä. Arkun läheltä löydettiin suuren eläimen luu, joka on todennäköisesti hautakumpua paljon nuorempi.

Muut hautaukset ja jäännökset

Tutkimuksien alussa löytyneet toissijaiset hautaukset on tehty kauan varsinaisen hautakummun valmistumisen jälkeen. Pian hautaamisen jälkeen lisätyt muut vainajat on haudattu syvälle ja tutkimuksien mukaan polttohautaukset ovat myöhäisempää, noin Monteliuksen periodilla III alkanutta uutta hautaamistapaa. Vähintään yksi polttohautauksista on ajoitettu kuitenkin pronssi- ja rautakauden taitteeseen eli periodin VI jälkeen.

Muutaman metrin päässä lapsihaudasta (B) lounaaseen päin sijaitsi tulkitsematta jäänyt mukulakivillä reunustettu kiveys. Kivet muodostivat muutaman metrin pituisen linjan, jonka eteläpuolelle oli latomalla rajattu puoliympyrän muotoinen alue ja jonka perässä oli toinen, lähes puoliympyrän muotoinen alue. Kiveyksen rajaamalta alueelta ei löydetty mitään. Tutkijat arvelevat, että sitä on käytetty hautajaisrituaalin aikana ja jätetty sitten koottavan hautakummun alle.

Ajoitus

Ajoitukset on tehty luultavammin esineiden tyypityksen mukaan. Yleensäkin tammiarkkuhautaus ajoittuu periodille II ja polttohautaus aikaisintaan periodille III. Tammiarkuista olisi mahdollista teettää vuosirenkaista ajoituksia, mutta on epäselvää, miten ne ovat säilyneet. Nämä olivat ensimmäisiä tammiarkkulöytöihin törmänneitä kaivauksia, joten tehdyt virheet ja kertyneet kokemukset varmistivat myöhemmin löytömateriaalin säilymisen ja konservoinnin onnistumisen.

Katso myös

• Kongeån jokilaakson hautakumpuja on yli 30, ja niistä on tutkittuja Store Kongehøj, Guldhøj, Trindhøj ja Skelhøj

Aiheesta muualla

• Kongeåstien: Storhøje fra bronzealderen