Stepfordin naiset (vuoden 1975 elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stepfordin naiset
The Stepford Wives
The Stepford Wives 1975 poster.jpg
Ohjaaja Bryan Forbes
Käsikirjoittaja William Goldman
Perustuu Ira Levinin romaaniin
Tuottaja Edgar Scherick
Säveltäjä
Kuvaaja
Leikkaaja Timothy Gee
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
  • Palomar Pictures International
  • Fadsin Cinema Associates
Ensi-ilta 1975
Kesto 115 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Stepfordin naiset (tv-esityksessä Stepfordin kotirouvat, The Stepford Wives) on Bryan Forbesin ohjaama yhdysvaltalainen satiirinen tieteisdraama vuodelta 1975. Ira Levinin menestysromaaniin The Stepford Wives perustuvan elokuvan pääosissa näyttelevät Katharine Ross ja Paula Prentiss.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauhalliseen ja vauraaseen New Yorkin esikaupunkilähiöön Connecticutissa juuri muuttanut nuori perheenäiti Joanna ryhtyy parin muun uuden tulokkaan kanssa herättelemään lähiön muita naisia vapautumaan vanhakantaisista asenteistaan ja rooleistaan, mutta naapurinrouvat paljastuvatkin miesten suunnittelemiksi ja rakentamiksi roboteiksi. Käy selville, että kaikkia asioita naapurustossa valvoo oudon Dale Coban johtama ”miesten kerho”.[1][2]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Katharine Ross  Joanna Eberhart  
 Paula Prentiss  Bobbie Markowe  
 Peter Masterson  Walter Eberhart  
 Nanette Newman  Carol Van Sant  
 Tina Louise  Charmaine Wimperis  
 Patrick O’Neal  Dale Coba  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva jakoi kriitikoiden mielipiteitä. Esimerkiksi Chicago Sun-Timesin Roger Ebert ei lainkaan pitänyt Forbesin haudanvakavaa ja kauhuelokuvakliseisiin turvautuvaa ohjaustyyliä aiheeseen sopivana, vaan kaipasi komediallisempaa tyyliä ja ohjaajaksi vaikkapa Woody Alleniä. Hän kuitenkin kehui naissivuosien näyttelijöitä siitä, että he ovat osanneet tuoda vaivihkaista huumoria mainosmaisen täydellisiin kotirouvahahmoihinsa.[3].

Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan televisioesityksen alla vuonna 1990, ettei tämä päällisin puolin naisnäkökulmaa korostavalta, modernilta amerikkalaiselta satiirilta vaikuttava elokuva ollut vanhentunut ollenkaan viidessätoista vuodessa. Fränti vertasi sitä toiseen Ira Levinin tarinaan perustuvaan elokuvaan, Roman Polanskin Rosemaryn painajaiseen: ”Stepfordin kotirouvat ei kasva aivan vastaavanlaiseen persoonalliseen ja taiteelliseen voimaan [--], mutta yllättävän hyvin Forbes vie haastavan ja kiehtovan tarinan jännittäviin loppuhuipentumiin. Forbes toimii hallitusti ja kypsästi arkitodellisuuden ja hämärän kauhun rajatiloissa.” Fräntin mukaan Miehuuskokeesta (1967) tunnettu aistillinen Katharine Ross, komedienne Paula Prentiss ja ohjaajan vaimo Nanette Newman selviytyvät hyvin rooleistaan.[1]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kirjoitti, että elokuva alkaa kuin pahinkin television lähiödraama, mutta yltyy vähitellen pelottavan vainoharhaiseksi kauhukuvaksi. Hän antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[2]

Jatko-osat ja uusintaversio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai vuosia myöhemmin kaksi televisiolevitykseen julkaistua jatko-osaa, Stepford-raportti (1980) ja Stepfordin lapset (1987), jotka julkaistiin Suomessa videokasetteina. Kati Sinisalo antoi Video-oppaassa kummallekin vain yhden tähden.[4][5]

Frank Oz ohjasi Levinin romaanista uuden komediallisemman version, joka sai ensi-iltansa vuonna 2004.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Fränti, Mikael: Naisten alistettuja ääniä painajaismaiseksi yltyvässä Stepfordin kotirouvissa. Helsingin Sanomat, 28.3.1990, s. 71. Näköislehti (maksullinen).
  2. a b ”Stepfordin naiset”, Video-opas 95, WSOY 1994.
  3. Ebert, Roger: The Stepford Wives rogerebert.com. 1.1.1975. Viitattu 5.5.2022.
  4. ”Stepford-raportti”, Video-opas 95, WSOY 1994.
  5. ”Stepfordin lapset”, Video-opas 95, WSOY 1994.