Sputnik 4

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sputnik 4
Alkuperäinen nimi: ven. Корабль Спутник 1
Laukaisu 15. toukokuuta 1960
00.00 UTC
Baikonur torni 1
45°55′00″N, 63°20′00″E
Loppu: 5. syyskuuta 1962
Tehtävän kesto: 2 vuotta 113 päivää
Massa: 1480 kg
Kiertorata
Inklinaatio: 65°
Kiertoaika: 94,25 minuuttia
Apoapsis: 675 km
Periapsis: 280 km
Aiheesta muualla
ID: 1960-005A

Sputnik 4 oli neuvostoliittolainen satelliitti, joka toimi miehitetyn Vostok-avaruusaluksen teknologiakokeena. Alus oli tyypiltään Vostok 1KP -prototyyppi eikä siinä ollut lämpökilpeä. Aluksessa oli kuitenkin paluuraketit joiden oli tarkoitus ohjata alus hallittuun ilmakehäpaluuseen.

Aluksen hyötykuormana oli paineistetussa Vostok-kapselissa tieteellisiä sensoreita, televisiokamera sekä ihmisnukke. Lennon tarkoitus oli testata Vostok-järjestelmien kelpoisuutta miehitettyyn lentoon ja mukana oli myös nauhuri, joka toisti lennon aikana ihmisen puhetta radiojärjestelmien riittävyyden testaamiseksi. Näitä signaaleja vastaanotettiin monessa paikassa ympäri maailmaa, mikä sai jotkut tahot erheellisesti luulemaan että kyseessä oli miehitetty lento ja se on edelleen suosittu salaliittoteoria [1].

Lähestyttäessä paluurakettien käynnistystä havaitsivat jotkut lennonvalvojat ongelmia aluksen automaattisessa infrapuna-asennonhallintajärjestelmässä vikoja, eikä lennonjohdossa oltu varmoja pystyisikö alus määrittämään itselleen oikean asennon paluurakettien polttoa varten. Lennonvalvojat halusivat käyttää auringon paikannukseen perustunutta varajärjestelmää, mutta ensisijaisen järjestelmän suunnitellut insinööri vastusti suunnitelmaa ja lentoa jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti [2].

Kuten lennonvalvojat olivat epäilleetkin, oli alus väärässä asennossa, kun sille lähetettiin komento käynnistää jarrumoottorit ja ilmakehään ohjaamisen sijaan poltto nostikin aluksen kiertorataa. Tämän jälkeen Vostok-kapseli erkaantui muusta aluksesta kuten normaalissa paluussa, jonka jälkeen kapselin elossapitojärjestelmät jatkoivat toimintaansa. Näin ollen epäonnistuneesta paluusta huolimatta lento todisti Vostok-kapselin kykenevän miehitettyyn kiertoratalentoon. Paluujärjestelmän toimintavian vuoksi tulevien lentojen kiertoradat suunniteltiin niin että paluujärjestelmästä huolimatta ohjautuisivat alukset kymmenen päivän kuluttua turvalliseen ilmakehään paluuseen.

Sputnik 4 paloi lopulta hallitsemattomasti ilmakehässä yli kaksi vuotta myöhemmin. Ainoa paluusta selvinnyt osa oli putosi keskelle Manitowocin pääkatua Wisconsinissa Yhdysvalloissa [3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. lostcosmonauts.com, 21.3.1999 An interview with Gian Battista Judica Cordiglia
  2. Space History Notes The flight of Sputnik-4
  3. roadsideamerica.com Sputnik Crashed Here