Sotavaunut Egyptissä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Egyptiläinen sotavaunu

Sotavaunut tulivat Egyptiin hyksojen mukana 1700-luvulla eaa. Egyptiläiset eivät pystyneet vastustamaan pronssiaseita ja sotavaunuja käyttäneiden hyksojen Ala- ja Keski-Egyptin valloitusta, mutta koko maata hyksot eivät koskaan onnistuneet valloittamaan. Hyksojen alkuperä on epävarma, mutta joka tapauksessa he tulivat Egyptiin idästä, Siinain niemimaan kautta. He käyttivät taisteluissa sotavaunuja, jotka oli miehitetty nopeasti ampuvilla jousimiehillä. Egyptiläiset oppivat sotavaunujen käytön, ja ne olivat laajasti käytossä kun he karkottivat hyksot valtakunnastaan 1500-luvulla eaa. Samalla egyptiläisten aikaisempi puolustava strategia vaihtui hyökkääväksi, tavoitteena valtakunnan laajentuminen.

Hyksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyksot olivat noin vuoden 1785 eaa. paikkeilla Egyptiin saapunut aasialainen, mahdollisesti seemiläinen kansa, joka valloitti osan Egyptiä maan ollessa jo jakautunut kahtia toisen välikauden aikana. Hyksot toivat mukanaan uutta sotateknologiaa: yhdistelmäjousen, sotavaunut, hevosen sekä pronssiaseet ja -haarniskat. Nämä vaeltajat saapuivat alussa itäiseen Niilin suistoon, mutta heidän valtansa levisi lopulta koko Ala- ja Keski-Egyptiin, mutta koko Egyptiä hyksot eivät koskaan onnistuneet valtaamaan. Ylä-Egyptin faaraot Seqenenre Tao (II) ja Kamose taistelivat hyksoja vastaan menestyksellä, ja lopulta faarao Ahmose karkotti heidät Egyptistä 1500-luvulla.

Egyptiläiset sotavaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptiläisten sotavaunut oli tehty kokonaan puusta ja nahasta, niissä oli taivutetusta puusta tehdyt puolapyörät ja ne olivat niin kevyet, että yksi mies saattoi kantaa niitä olkapäällään. Tällaiset kevyet vaunut olivat erittäin nopeat. Nykyaikana tehdyssä kokeessa egyptiläisen mallin mukaista sotavaunujen rekonstruktiota (painoi vain 34 kg) veti kaksi ponia ja se saavutti 30 km/h nopeuden. Egyptissä vaunun lattia tehtiin risteävistä nahkaremmeistä, ja siten siinä oli jonkinlainen jousitus, joka mahdollisti jousen tehokkaan ja tarkan käytön kovemmassakin vauhdissa. On mahdollista, että myös assyrialaiset käyttivät jotakin samanlaista ratkaisua, mutta varmuutta tästä ei ole.

Taktiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abu Simbelissä oleva reliefi, joka kuvaa Egyptin faarao Ramses II:ta Kadeshin taistelussa. Faarao on kuvattu sotavaunuihin toisen jousimiehen kanssa.

Hyksojen karkotuksen jälkeen sotavaunut olivat isossa roolissa egyptiläisten sodankäynnissä ja niitä käytettiin suurina yhtenäisinä joukkoina. Taktiikan mukaan hyvin harjoitetut vaunut hyökkäsivät samassa täydellisessä taistelulinjassa. Tällainen sotavaunulinja sijoitettiin jalkaväkikeskustan toiselle tai kummallekin sivulla. Egyptiläisten sotavaunut operoivat yhtenä joukkona, ja pyrkivät liikkumaan siten, ettei yksinäinen vaunu joutunut erilleen ja vihollisen ympäröimäksi.

Taistelun alussa egyptiläisten armeija pyrki ylläpitämään häiritsevää tulta kunnes vaunut hyökkäsivät. Joskus jo pelkkä vaunujen hyökkäys pelästytti vihollisen pakoon ja taistelu muuttui kuolettavaksi takaa-ajoksi. Jos näin ei käynyt jalkaväki seurasi hyökkäyksessä sotavaunuja, jotka olivat horjuttaneet vihollisen taistelutahtoa ja ehkä myös ryhmitystä ajamalla vihollisen taistelulinjan läpi.

Vain kaikista kurinalaisin jalkaväki pystyi vastustamaan vaunujen tulivoiman ja liikkeen yhdistelmää taistelukentällä. Vaunut pystyttiin torjumaan myös vastapuolen vaunujen tekemällä vastahyökkäyksellä, jolloin taistelukenttä muuttui pöly-, heittokeihäs- ja nuolipilveksi, jossa vaunut viuhahtelivat toistensa ohi.

Jokatapauksessa vaunujen ja jalkaväen yhteistoiminta oli egyptissä viety pitkälle. Vaikka akkadilaiset kehittivät yhdistelmäjousen, on mahdollista, että vasta egyptiläiset 1000 vuotta myöhemmin yhdistivät täydellisesti jousimiehet jalkaväen ja sotavaunujen kanssa.

Sotavaunut poistuivat käytöstä, kun ratsuväki kehittyi. Tämä tapahtui ensimmäiseksi Assyrian armeijassa 600-luvulla eaa., vaikka ensimmäinen kuva ratsastamisesta onkin löydetty Egyptistä ja ajoittuu vuoden 1350 eaa. paikkeille.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Featherstone, Donald: Warriors and Warfare in ancient and medieval times. Lontoo: Constable, 1997. ISBN 0-09-476850-1.
  • Ferrill, Arther: The Origins of War. from the stone age to Alexander the Great. Lontoo:Thames and Hudson, 1985. ei ISBN numeroa.
  • Keegan, John: Sodankäynnin historia. (Alkuteos: A History of Warfare) suomentanut Suistola, Jouni. Helsinki: Ajatus kirjat, 2005. ISBN 951-20-6967-9.