Sompiojärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sompiojärvi
Sompiojärvi ja Mutenianjoki ennen Lokan tekoaltaan rakentamista. Taustalla Nattastunturit.
Sompiojärvi ja Mutenianjoki ennen Lokan tekoaltaan rakentamista. Taustalla Nattastunturit.
Valtio  Suomi
Sijainti Sodankylä
Koordinaatit 68°05′28″N, 27°26′56″E
Sompiojärvi

Sompiojärvi on Sodankylän Sompiossa sijaitseva järvi. Nykyään se muodostaa Lokan tekojärven pohjoisimman lahden, jonne järven yhdistää Mutenianjoen vanha uoma. Nattastuntureiden juurella sijaitseva Sompiojärvi on pinta-alaltaan noin yhdeksän neliökilometriä ja se oli suurin Lokan tekoaltaan alle jääneistä järvistä.[1] Ennen tekojärven rakentamista Sompiojärvi laski Mutenianjokea pitkin Kemijoen sivuhaaraan Luiroon. Järven luusuaa kutstuttiin nimellä Juitsa.[2] Sompiojärveen puolestaan laskevat Nattastuntureilta lähtevät pienet purot Hietaoja ja Kotaoja.

Asutusta Sompiojärven ja Muteniajoen ympäristössä on ollut jo ainakin 2 500 vuoden ajan.[3] Järvessä on myös lappalaisten muinainen seita eli laakea Akankivi, joka on edelleen nähtävissä matalan veden aikaan.[4] Sompiojärvi on muodoltaan lähes pyöreä ja se on saanut nimensä suksen sommasta.[5]

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sompiojärvi tunnettiin aikoinaan Lapin tarunhohtoisena kala-aittana, josta muun muassa Samuli Paulaharju kirjoitti vuonna 1939 ilmestyneessä teoksessaan Sompio.[6] Perinteinen vuosittainen tapahtuma oli syyskuun 15. päivän jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä alkanut yhteiskalastus eli ns. "kiiskismarkkinat", johon osallistui miehiä Lokan, Mutenian, Korvasen ja Rieston kylistä. Kolmen päivän kalastuksen jälkeen saalis jaettiin kaikkien pyytäjien kesken. Viimeisen kerran kiiskismarkkinoita vietettiin vuonna 1965 ja kahden vuoden kuluttua alkoi Lokan tekoaltaan täyttäminen.[4] Ylikalastuksen johdosta suurin osa Sompiojärven kalakannasta on pitkään ollut pienikokoista särkeä, mutta vuodesta 2008 lähtien sitä on vähennetty rysä- ja verkkokalastuksella vaellussiian elinolosuhteiden parantamiseksi.[6]

Ruijanpolku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin ja Norjan Ruijan yhdistänyt ikivanha kulkuväylä Ruijanpolku kulki aikoinaan Sompiojärven kautta.[7] Nykyään järven pohjoisrannalta lähtee vaeltajille tarkoitettu 35 kilometrin pituinen Ruijanpolun kunnostettu osuus. Pohjoisrannalla ovat myös Sompion luonnonpuiston leirintäalue, lintutorni sekä venesatama.[8]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lokan tekojärvi Järviwiki. Viitattu 5.10.2015.
  2. Pyhäjärvi, Leena ym.: Lokka muutosten näyttämönä, s. 13. Lapin tutkimusseura, Rovaniemi, 2011. ISBN 978-951-93276-0-0. Teoksen verkkoversio
  3. Juikenttä Museovirasto. Viitattu 5.10.2015.
  4. a b Sompiojärvi ja Kiiskismarkkinat Luontoon. Viitattu 5.10.2015.
  5. Kivekäs, Juha: Kertomuksia Lapista osa 3, s. 159. Books on Demand, 2015. ISBN 978-952-31857-9-1. Kirjan verkkoversio Google Booksissa
  6. a b Sompiojärveä palautetaan Lapin kala-aitaksi Yle Uutiset. 18.7.2011. Yle Lappi. Viitattu 5.10.2015.
  7. Ruijanpolku Museovirasto. Viitattu 5.10.2015.
  8. Ruijanpolku 30 km Sodankylän kunta. Viitattu 5.10.2015.