Solveigin laulu (televisioelokuva)
| Solveigin laulu | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Reima Kekäläinen |
| Käsikirjoittaja | Reima Kekäläinen |
| Perustuu | Lassi Sinkkosen romaaniin Solveigin laulu |
| Tuottaja | Yleisradio |
| Kuvaaja | Antero Virta |
| Leikkaaja | Seija Manninen |
| Lavastaja | Heikki Liikanen |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Yleisradio |
| Ensi-ilta | 13. helmikuuta 1974 |
| Kesto | 140 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Solveigin laulu on vuonna 1974 valmistunut kolmiosainen television minisarja, jonka on ohjannut Reima Kekäläinen. Lassi Sinkkosen samannimiseen romaaniin perustuva sarja sijoittuu tapahtumiltaan sota-ajan Helsinkiin. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on katkeroitunut kovan elämän takia. Famu on Solveigin isänäiti (fammu), joka rakastaa, kun Saara ei osaa.[1][2]
Solveigin laulu on esitetty televisiossa valmistumisvuotensa jälkeen myös maaliskuussa 1975, helmikuussa 1982[3], toukokuussa 2005 ja huhtikuussa 2012.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Paavo Pentikäinen | … | Börje, Solveigin isä |
| Leena Uotila | … | Solveig |
| Liisamaija Laaksonen | … | Saara, Solveigin äiti |
| Aino Lehtimäki | … | Famu, Solveigin isoäiti |
| Inka Kuoppamäki | … | Solveig lapsena |
| Henake Schubak | … | Fafa, Solveigin isoisä |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien tv-kriitikko Jukka Kajava kehui sarjaa vuolaasti jo avausjakson jälkeen: ”Solveigin laulussa on lukematon määrä harvinaisen osattuja asioita. Ainoa detalji, joka ei täysin selity, on muisteleva kiharoitettu nyky-Solveig.” Näyttelijöiden ja ohjaajan hän sanoi ylittävän itsensä.[2] Viimeisen jakson nähtyään Kajava oli hieman pettynyt tarinan latteahkoon lopetukseen, mutta antoi kokonaisuudelle muuten erinomaisen arvion.[4]
Famua esittänyt Aino Lehtimäki sai roolisuorituksestaan Jussi-patsaan vuoden 1974 parhaana naisnäyttelijänä.[5] Lehtimäki ja ohjaaja Kekäläinen saivat sarjasta samana vuonna myös valtionpalkinnot.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kevään tv-tapaus: 3-osainen Solveigin laulu. Helsingin Sanomat, 13.2.1974, s. 43. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Kajava, Jukka: Solveigin totista laulua kelpaa näyttää ja katsoa. Helsingin Sanomat, 14.2.1974, s. 47. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Kajava, Jukka: ”Solveigin laulu” on yhä ylistyksen arvoinen. Helsingin Sanomat, 3.2.1982, s. 43. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kajava, Jukka: Solveig ja tämä päivä. Helsingin Sanomat, 1.3.1974, s. 51. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Aino Lehtimäki Elonetissä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sarja katsottavissa Yle Areenassa
- Perälä, Reijo: Solveigin laulu on kasvutarina tytöstä, joka ottaa oman paikkansa kovassa maailmassa Yle Elävä arkisto. 14.12.2007 / päiv. 3.5.2018. Viitattu 17.4.2021.