Solmu
Solmu on tapa kiinnittää lanka, naru tai köysi sitomalla. Solmuja on useisiin eri tarkoituksiin, esimerkiksi kahden köyden päiden liittämiseen toisiinsa, köyden kiinnittämiseksi esineeseen tai lenkkiin, silmukan muodostamiseksi köyden päähän, tai ohuen narun kiinnittämiseen köyteen. On myös olemassa puhtaan koristeellisia solmuja. Oletusarvoisesti solmu on aina tilapäinen, perinteisesti pysyvät kiinnitykset tehdään pleissaamalla.[2]
Solmun toimiminen perustuu kitkaan. Liki kaikki solmut pyrkivät kietomaan köyden itsensä alleselvennä, jolloin köyteen tuleva veto puristaa köyttä estäen sitä liukumasta. Koska köysien materiaaleja on erilaisia, eräille koville ja liukkaille materiaaleille tarvitaan erikoissolmuja. Yleisesti ottaen hyvä solmu saa narun tai köyden pitämään, vaikka se olisi kuinka liukasta, huonokuntoista tai huonolaatuista tahansa.
Solmutyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Solmu on yleisnimi silmukoille tai sykeröille, jotka on tehty joustavaan materiaaliin. Solmut voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: varsinaiseen solmuun, joka liittää yhteen saman materiaalin kaksi päätä kuten kengännauhassa; kytkyyn, joka liittää kaksi köyttä tai nuoraa yhteen; sekä sorkkaan, jolla kiinnitetään köysi esimerkiksi kaiteeseen, paaluun, renkaaseen tai toiseen köyteen.[3]
Solmun vahvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki solmut heikentävät köyttä. Solmun vahvuutta kuvataan prosenttilukuna, joka kertoo solmun katkeamispisteen suhteessa solmimattomaan köyteen. Yleisimpien solmujen vahvuudet vaihtelevat alle 50 prosentista yli 90 prosenttiin. Vahvimpiin solmuihin kuuluvat verisolmu ja kahdeksikko (≥80 %), kun taas umpisolmun vahvuus on vain noin 60 prosenttia.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalainen solmukirjailija Cyrys Lawrence Day uskoilähde?, että taito sitoa solmuja periytyy ajoilta ennen tulenteon ja viljelyn oppimista, pyörän keksimistä ja tuulen valjastamista. Todisteita tästä ei ole, mutta ensimmäiset solmut tehtiin oletettavasti köynnöskasveista, jänteistä ja nahkasuikaleista, joita saatiin kuolleiden eläinten ruhoista, heinästä ja hiuksista. Niitä käytettiin tavaroiden kiskomiseen ja nostamiseen, vaatteiden ja suojien ompeluun ja sitomiseen, ansoihin ja verkkoihin, katkenneiden raajojen lastoittamiseen, vihollisten kiinni ottamiseen ja sitomiseen sekä ihmisuhrien kuristamiseen. Alle 10 000 vuoden ikäiset, säilyneet näytteet kertovat erilaisten solmujen käytöstä. Tiedetään, että kivikauden ihmiset tekivät ainakin umpisolmuja, puolisorkkia, reivisolmuja, siansorkkia ja kiristyviä silmukoita sekä todennäköisesti myös muita solmuja.
Solmuperinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Solmittuja köysiä käytettiin alkeellisissa kulttuureissa päivämäärien, tapahtumien ja sukupuiden muistiinmerkitsemiseen, heimon perinteiden ja legendojen tallentamiseen, muistin tukena rukouksissa ja synnintunnustuksissa ja kaupan toimien ja inventaarioiden kirjaamiseen. Todennäköisesti sekä rukousnauha että helmitaulu ovat kehittyneet solmituista nauhoista. Niinkin myöhään kuin vuonna 1822 Havaijilla lukutaidottomat voudit hoitivat köysien ja solmujen avulla monipuolista kirjanpitoa siitä, mitä saaren kultakin asukkaalta oli veroina käteisenä tai muuten kerätty. Heillä oli jopa yli 800 metriä pitkä köysi, johon solmittiin eri väreillä ja erilaisilla naruilla solmuja: yksi tarkoitti dollareita ja toinen porsaita, muut koiria ja niin edelleen.
Solmujen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Solmuja käytetään monessa eri harrastuksessa. Ennen merimiehet ja karjapaimenet olivat solmujen taitajia. Muutamissa harrastuksissa on omat solmunsa, joita harrastajat käyttävät. Solmukirjoista löytyy solmujen käyttäjäryhmät. Nämä ovat vapakalastus/kalastus, veneily/purjehdus, luola- ja vuorikiipeily, yleiskäyttö ja ulkoiluharrastukset.
Yleisimpiä solmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Solmujen nimien lähde Geoffrey Budworth: Kaiken maailman solmut. WSOY 1998, suomentanut Jukka Sirola.
Veneily- ja purjehdussolmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkoilussa käytettäviä solmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiipeilyssä ja luolissa käytettäviä solmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viehekalastussolmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muita solmuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Umpisolmu | |
 |
Reivisolmu eli merimiessolmu eli kypäräsolmu | |
 |
Ämmänsolmu | |
 |
Ruoskasolmu | |
| Ystävyydensolmu | ||
 |
Kuristussolmu | |
 |
Lehmänkytky | |
 |
Riimusorkka | |
 |
Kissantassu eli koukkusolmu | |
| Paketointisolmu | ||
 |
Palomiehensolmu |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Des Pawson: Solmut. Gummerus, 1999.
- Geoffrey Budworth: Kaiken maailman solmut. WSOY, 1998.
- Geoffrey Budworth: Solmutieto.
- Geoffrey Budworth: Solmut ja köysityöt. Tammi, 2007.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Budworth 1998, s. 17.
- ↑ Clifford W. Ashley: The Ashley Book of Knots. Doubleday, New York. 1960
- ↑ Budworth 1998, s. 16.
- ↑ Knot Strength: Structures that Make a Natural-Fiber Knot Strong or Weak (PDF) 2005. All About Knots. Viitattu 21.8.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta solmu Wikimedia Commonsissa
