Skopolamiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skopolamiinin kemiallinen rakenne
Skopolamiinin kemiallinen rakenne
Skopolamiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1R,2R,4S,5S,7S)-9-metyyli-3-oksa-9-atsatrisyklo[3.3.1.0(2,4)]non-7-yyli-(2S)-3-hydroksi-2-fenyylipropionaatti
Tunnisteet
CAS-numero 51-34-3
ATC-koodi A04AD01
PubChem 5184
DrugBank DB00747
Kemialliset tiedot
Kaava C17H21NO4 
Moolimassa 303,353 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Synonyymit (–)-hyoskiini
Fysikaaliset tiedot
Tiheys 1,313 g/cm3 g/cm³
Kiehumispiste 460,3 °C (861 °F) 760 mmHg paineessa
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 10–50% [1]
Metabolismi  ?
Puoliintumisaika 4,5 tuntia[1]
Ekskreetio 1% virtsaan
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C(US)

Reseptiluokitus

?-only(US)

Antotapa Useita

Skopolamiini eli (–)-hyoskiini on useissa koisokasveissa esiintyvä atropiinin kaltainen tropaanialkaloidi, joka toimii hermostossa muskariinireseptoria salpaavana antikolinerginä. Skopolamiinia käytetään lääkkeenä muun muassa matkapahoinvointiin ja värikalvontulehdukseen. Skopolamiini on atropiinin ohella toinen merkittävimmistä ns. belladonna-alkaloideista.

Skopolamiinia ja atropiinia sisältäviä kasveja käytetään myös päihteinä, koska niillä on rauhoittava ja hallusinogeeninen vaikutus. Tällaisia kasveja ovat muun muassa hulluruoho, hullukaali ja pasuunat.

Skopolamiini on tropiinihapon (C9H10O3) ja skopiinin (C8H13NO2) esteri, ja se eroaa atropiinista vain skopiinissa olevan epoksirakenteen suhteen. Skopolamiini esiintyy lääkkeissä usein bromidimuotonaan[2]. Skopolamiinin leimahduspiste on 232,2 °C.

Metyyliskopolamiini ja butyyliskopolamiini ovat skopolamiinista kemiallisesti johdettuja kvartaarisia yhdisteitä, jotka pysyvät elimistön pH:ssa ionisoituneina, ja imeytyvät huonosti ruoansulatuskanavasta.[2]

Käyttö ja vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koisokasveihin kuuluvat skopoliat sisältävät skopolamiinia ja muita tropaanialkaloideja.

Skopolamiinilla on huomattavasti enemmän keskushermostovaikutuksia kuin atropiinilla, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että se läpäisee veri-aivoesteen paremmin. Muuten skopolamiini ei eroa hermostovaikutuksiltaan atropiinista. Se imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta, ja hyötyosuus on vajaa 30%, mikä on kuitenkin pienempi kuin atropiinilla (50 %).[2]

Matkapahoinvoinnissa esiintyvää oksentelua skopolamiini estää tehokkaasti jo pienillä annoksilla (0,1–0,7 mg), joka aiheuttaa vain lieviä sivuvaikutuksia. 0,1 mg esti oksentamisen 75 % koehenkilöistä.[3] Skopolamiinilaastarilla voidaan ehkäistä merisairautta pitkäaikaisesti.[2]

Skopolamiini aiheuttaa jo terapeuttisina annoksina väsymystä, pahoinvointia ja sekavuutta, jotka ovat antikolinergien tyypillisiä sivuvaikutuksia keskushermostossa. Skopolamiini erittyy äidinmaitoon ja läpäisee istukan.[2]

Skopolamiinia käytetään värikalvontulehduksen hoitoon, sillä laajennetaan mustuainen. Sitä on myös pyritty käyttämään totuusseerumina.[4]

Biosynteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skopolamiinin biosynteesi eli muodostuminen kasveissa:

Scopolamin-Biosynthesis.svg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Putcha L, Cintrón NM, Tsui J, Vanderploeg JM, Kramer WG (June 1989). "Pharmacokinetics and oral bioavailability of scopolamine in normal subjects". Pharm. Res. 6 (6): 481–5. doi:10.1023/A:1015916423156. PMID 2762223. 
  2. a b c d e Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet (PDF).
  3. Brand, J J & Colquhoun, W P & Gould, A H & Perry, W L: (--)-Hyoscine and cyclizine as motion sickness remedies. British Journal of Pharmacology and Chemotherapy.
  4. Gazdík, Jan, Navara, Luděk. "Svědek: Grebeníček vězně nejen mlátil, ale dával jim i drogy (suomeksi: Todistaja: Grebeníček ei vain lyönyt vankeja, hän määräsi heille huumeita)", iDnes, 2009-08-08. Luettu 2009-08-10. (Czech) 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]