Sixtus Syrjänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Simeon Sixtus Syrjänen (30. toukokuuta 1876 Sääksmäki4. syyskuuta 1970 Tampere) oli suomalainen insinööri ja teollisuusmies.[1][2][3][4]

Sixtus Syrjänen työskenteli aluksi paperi- ja konetehtaissa ja kävi Helsingin teollisuuskoulun koneenrakennsukurssin sekä Polyteknillisen opiston sähköteknillisen kurssin. Syrjänen oli aluksi Forssa Oy:n konepajan johtajana. Hän muutti 1906 Tampereen Epilään ja oli työssä Tampereen Konetehtaan piirustuskonttorissa. Hän perusti yhdessä kunnallisneuvos Otto Thunebergin kanssa Epilään sahanteriä ja muita koneenteriä valmistaneen Oy Sahanterän vuonna 1910. Thunebergin maille rakennettu yhtiön tehdas aloitti toimintansa 1911. Syrjänen toimi yhtiön teknillisenä ja toimitusjohtajana. Vuonna 1911 Syrjänen ja Thuneberg perustivat myös viereisellä tontilla toimineen Epilän Konepaja Oy:n.[5][1][4]

Oy Sahanterä valmisti kehäsahoja ja sirkkeleitä, pilkkomiskoneen teriä ja vuodesta 1930 alkaen myös viiloja. Yhtiö kasvoi nopeasti ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän viennin ansiosta ja tehdasta laajennettiin 1917. Suomen sisällissodan aikana Sahanterän konttori ja varastorakennukset sekä Epilän Konepajan tehdasrakennus ja isännöitsijän talo paloivat 29. maaliskuuta 1918 Epilässä käytyjen taisteluiden aikana. Molempien yhtiöiden toimitilat rakennettiin uudelleen sodan jälkeen.[5]

1930-luvun lamakauden aikana Sahanterän tilaukset vähenivät ja työväkeä jouduttiin samoin vähentämään. Syrjänen järjesti osalle työntekijöistä väliaikaista työtä aloittamalla asuintalonsa Rauhanlinnan puistossa Porin radan vieressä roomalaistyylisen kylpylän rakennustyöt. Puutarhaan muodostuneen lammen rannalle rakennettiin betoninen puolipyöreä paviljonki ja lammen yli takorautainen kaarisilta. Suhdanteiden parannuttua kylpylän rakentajat palasivat työhön takaisin tehtaalle. Sahanterän palveluksessa oli 1930-luvun lopulla 69 henkilöä.[5]

Syrjänen siirsi jo 1930-luvulla osan Sahanterän osakkeista pojalleen Tauno Syrjäselle (1905–1988). Vuonna 1979 yhtiön osakkeet siirtyivät kaupalla Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:lle. Yhtiö muutettiin asunto-osakeyhtiöksi ja tehtaan paikalle rakennettiin rivitaloja.[1] Syrjäsen asuintalo Rauhanlinna purettiin 1988 ja sen tilalle rakennettiin rivitaloja. Rauhanlinnan puutarhaan rakennetun kylpylän rauniot ovat säilyneet. [6][2]

Syrjänen oli Pohjois-Pirkkalan kunnanvaltuuston jäsenenä ja toimi kunnan tilintarkastajana.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]