Siperianhernepensas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siperianhernepensas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Hernepensaat Caragana
Laji: arborescens
Kaksiosainen nimi

Caragana arborescens
Lam.

Katso myös

  Siperianhernepensas Wikispeciesissä
  Siperianhernepensas Commonsissa

Siperianhernepensas (Caragana arborescens) on hernepensaiden (Caragana) sukuun kuuluva laji, joka on kotoisin Aasiasta. Sitä käytetään koristepensaana.

Levinneisyys ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siperianhernepensas kasvaa alkuperäisenä Aasian keskiosissa. Kasvupaikkoja ovat hiekkaiset ja soraiset jokirannat, rotkolaaksojen seinämät sekä kuivat ja harvat metsät. Laji on joskus viljelykarkulainen.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siperianhernepensas kasvaa 2–6 metriä korkeaksi pystyhaaraiseksi pensaaksi. Se on kesävihanta. Oksat ovat harmaanvihreät ja piikkiset. Lehdet ovat parilehdykkäisiä, lehtilavassa on 8–12 lehdykkää. Lehdykät ovat 10–30 mm pitkiä, soikeita, kärjestä ja tyvestä lyhytsuippuisia tai melkein pyöreitä ja otakärkisiä. Kukinta-aika on touko–kesäkuussa (heinäkuussa). Kukat ovat yksittäin tai 2–4 yhdessä. Kukkaperä on noin kaksi kertaa kukan pituinen. Teriö on 20 mm:n mittainen ja keltainen. Hedelmä on 3–6 cm pitkä, suippokärkinen ja monisiemeninen palko.[2][3][4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siperianhernepensasta käytetään koristepensaana aita- ja suojapensaana joko leikattuna tai vapaasti kasvavana. Lajikkeita käytetään yksittäispensaana.[2]

Suomessa siperianhernepensas on aitaorapihlajan jälkeen eniten käytetty pensasaitakasvi leikatuissa pensasaidoissa. Se menestyy vyöhykkeillä I–VII (VIII). Lajikkeet eivät ole yhtä kestäviä kuin laji. Uusiin versoihin ilmaantuu usein apilanhärmää (Erysiphe trifolii).[3]

Lajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Caragana arborescens 'Lorbergii' – sulkahernepensas. Sulkahernepensaan lehdykät ovat vain 1–2 mm leveitä. Se on vartettu siperianhernepensaan runkoon.
  • Caragana arborescens 'Pendula' – riippahernepensas. Riippahernepensas on rento maanmyötäinen pensas tai vartettuna siperianhernepensaaseen riippuvahaarainen pieni puu.
  • Caragana arborescens 'Walkeri' – walkerinhernepensas. Walkerinhernepensas on sulkahernepensaan ja riippahernepensaan risteytys. Se on riippuvahaarainen pieni puu, jonka lehdykät ovat kapeita.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Han, B., Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Caragana arborescens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c d L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  3. a b c Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
  4. Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]