Sinisuohaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinisuohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Vaarantunut [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Suohaukat Circus
Laji: cyaneus
Kaksiosainen nimi

Circus cyaneus
(Linnaeus, 1758)

Vaaleanvihreä: pesii, sininen: talvehtii, tummanvihreä: pysyttelee alueella koko vuoden
Vaaleanvihreä: pesii, sininen: talvehtii, tummanvihreä: pysyttelee alueella koko vuoden
Alalajit
  • C. c. cyaneus
  • C. c. hudsonius
Katso myös

  Sinisuohaukka Wikispeciesissä
  Sinisuohaukka Commonsissa

Circus cyaneus

Sinisuohaukka (Circus cyaneus) on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisilla alueilla viihtyvä päiväpetolintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisuohaukalla on kokoonsa nähden pitkät siivet. Koiras on päältä siniharmaa, vaalea alta ja sen siivenkärjet ovat mustat. Naaras on ruskea päältä, vaalea alta ja yläperässä on myös valkoista.

Pituus: 46–50 cm, siipien kärkiväli 110–125 cm, paino 350–600 g.

Ääni: Pesällä nopea ki-ki-ki

Vanhin suomalainen rengastettu sinisuohaukka on ollut 10 vuotta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen, iältään 17 vuotta 1 kuukautta.

Sinisuohaukka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa. Suomessa sinisuohaukkoja tavataan etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Lisäksi havainto kesäkuulta 2008 Valkealan Selänpäässä. Suomen kanta vaihtelee vuosittain 2000–4000 parin välillä pienten jyrsijöiden määrästä riippuen. Euroopan pesimäkanta on 8000–10 000 paria, joista Britteinsaarilla n. 800. Venäjällä pesii 15 000–20 000 paria.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisuohaukka viihtyy avoimilla soilla, jokisuistoilla ja pelloilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisuohaukan pesä on maassa. Emo munii 1–7 munaa, joita haudotaan 29–31 vrk.

Sinisuohaukkojen ravintoa ovat pikkujyrsijät, linnut, linnunmunat, hyönteiset, käärmeet, sammakot ja haaskat.

Tieteellinen nimi Circus tulee kreikan sanasta kirkos. Kyseessä on monen antiikin kirjoittaman mainitsema myyttinen lintu, joka sai nimensä kaartelusta (kirkos = ympyrä). Lintu oli ilmeisesti kanahaukka. Lajinimi cyaneus (lat.) tarkoittaa tummansinistä tai merensinistä.[3] Vanhoja suomalaisia nimiä ovat sinertävä suohaukka ja sinihaukka. [4]

  1. BirdLife International: Circus cyaneus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  3. Jobling, 2010
  4. Häkkinen, 2011, s. 298

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.