Sinikielitauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sinikielitauti eli bluetongue-tauti on bluetongueviruksen (BTV) aiheuttama märehtijöiden ja kamelieläinten sairaus. Tauti ei tartu ihmiseen. Taudin nimi tulee lampailla joskus vakavassa tapauksessa esiintyvästä oireesta, jolloin kieli muuttuu siniseksi verentungoksen vuoksi. [1] Taudin levittäjänä toimivat polttiaiset, jotka viihtyvät parhaiten lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa. Tautia esiintyy ympäri maailman, mutta polttiaisten elinympäristövaatimusten vuoksi se rajoittuu lähinnä 40°N ja 35°S leveysasteille. [2] Ilmaston lämpenemisen katsotaan olevan yhtenä syynä siihen, miksi tautia on viime vuosina tavattu myös näiden leveysasteiden ulkopuolella. [3] Suomessa virusta ei ole tavattu. Sinikielitauti kuuluu helposti leviäviin eläintauteihin.[4]

Tartunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasiassa märehtijät saavat tartunnan virusta kantavien polttiaisten välityksellä, eikä eläinten välistä suoraa tartuntaa tapahdu. [5] On kuitenkin todettu, että virus saattaa siirtyä sairaan eläimen veren tai siemennesteen välityksellä terveeseen eläimeen. Lisäksi tiineenä oleva emo saattaa siirtää infektion istukan kautta sikiöön. [2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin oireiden vakavuus riippuu viruksen serotyypistä, eläinlajista ja eläinyksilöstä.[2] Lampaiden ja peurojen on todettu sairastuvan voimakkaampiin oireisiin, kun taas nauta voi useinkin olla viruksen oireeton kantaja.[5] Taudinkuva vaihteleekin oireettomasta kantajasta vakaviin oireisiin, ja tauti voi johtaa jopa kuolemaan.

Oireina voi esiintyä korkea kuume, lisääntynyt syljeneritys, nenävuoto, ontuminen sekä pään ja niskan alueen turvotus.

Hoito ja ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tautiin ei ole spesifistä hoitoa, minkä vuoksi hoito kohdistuu oireiden hoitamiseen.[5] Tautiin on olemassa sekä eläviä heikennettyjä että tapettuja rokotteita. Rokotteita käytetään EU:n alueella ainoastaan maissa, joissa tautia on todettu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira, Bluetongue evira.fi. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 23.9.2010. (suomeksi)
  2. a b c P. J. Quinn, B.K. Markey, M. E. Carter, W. J. Donnelly, F. C. Leonard: ”62”, Veterinary Microbiology and Microbial Disease, s. 371. Iso-Britannia: Blackwell Publishing, 2002. ISBN 0-632-05525-1. (englanniksi)
  3. Euroopan komissio, Eläinten terveys ja hyvinvointi, Bluetongue ec.europa.eu. Viitattu 23.9.2010. (englanniksi)
  4. Eläintautilaki finlex.fi. Viitattu 23.9.2010. (suomeksi)
  5. a b c Dwight C. Hirsh, N. James MacLachlan, Richard L. Walker: ”63”, Veterinary Microbiology, s. 400-403. USA: Blackwell Publishing, 2004. ISBN 978-0-8138-0379-1. englanti


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]