Šonan kieli
Šona | |
---|---|
Oma nimi | ChiShona |
Tiedot | |
Alue | Zimbabwe, Sambia, Botswana |
Virallinen kieli | Zimbabwe |
Puhujia | 10 759 200[1] |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
Kieliryhmä | atlantinkongolaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | sn |
ISO 639-2 | sna |
ISO 639-3 | sna |
Šona (engl. shona) on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80 prosenttia maan väestöstä[2]) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Kieltä äidinkielenään puhuvia on kaikkiaan noin 10 759 200.[1]
Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.[2]
Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on r:n ja l:n paikalla vain yksi äänne, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, suom. 'kuorma-auto'). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.[2]
Vihelletyt suhuäänteet, sv [ʂ] ja zv [ʐ], ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.lähde?
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- amai = äiti
- baba = isä
- bhegi = laukku, reppu
- bhuku = kirja
- dafi = sammakko
- imbwa = koira
- mbizi = seepra
- mombe = nauta, karja
- mwoyo = sydän
- nzou = elefantti
- pfupa = luu
- rudo = rakkaus
- ruoko = käsi
- urefu = pituus
- utano = terveys
- zino = hammas
- zuva = päivä; aurinko
- zendaya = kiittäminen, kiitos