Sheila Young
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Sheila Young vuonna 1975. | |||
Maa:  Yhdysvallat | |||
| Naisten pikaluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Innsbruck 1976 | 500 m | |
 Hopeaa | Innsbruck 1976 | 1 500 m | |
 Pronssia | Innsbruck 1976 | 1 000 m | |
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
| Pronssia | Assen 1975 | yleisluistelu | |
| Pronssia | Gjøvik 1976 | yleisluistelu | |
| Pikaluistelun sprintti-MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Oslo 1973 | sprinttiluistelu | |
| Kultaa | Göteborg 1975 | sprinttiluistelu | |
| Kultaa | Berliini 1976 | sprinttiluistelu | |
| Naisten pyöräily | |||
| Ratapyöräilyn MM-kilpailut | |||
| Kultaa | San Sebastián 1973 | eräajo | |
| Kultaa | Monteroni di Lecce 1976 | eräajo | |
| Kultaa | Brno 1981 | eräajo | |
| Hopeaa | Leicester 1982 | eräajo | |
| Pronssia | Marseille 1972 | eräajo | |
| Pronssia | Rocourt 1975 | eräajo | |
Sheila Grace Young-Ochowicz (o.s. Young, s. 14. lokakuuta 1950 Birmingham, Michigan) on yhdysvaltalainen pikaluistelun ja ratapyöräilyn moninkertainen arvokisamitalisti.[1]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Young saavutti Innsbruckin olympialaisissa 1976 kultaa 500 metrin luistelussa ajalla 42,76, hopeaa 1 500 metrillä ajalla 2.17,06 ja pronssia 1 000 metrillä ajalla 1.29,14. Sapporon olympialaisissa 1972 hän oli 500 metrillä neljäs. Hän voitti sprinttimaailmanmestaruuden Oslossa 1973, Göteborgissa 1975 ja Berliinissä 1976 sekä sijoittui seitsemänneksi 1981 ja kahdeksanneksi 1972. Yleisluistelun MM-kilpailuissa hän sai pronssia 1975 ja 1976 sekä sijoittui neljänneksi 1974.[2][3]
Maailmanennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Tulos | Paikka | Päivä[3] |
|---|---|---|---|
| 500 m | 41,8 | Davos | 19. tammikuuta 1973 |
| sprinttiottelu | 173,450 | Davos | 19.–20. tammikuuta 1973 |
| 500 m | 40,91 | Davos | 31. tammikuuta 1976 |
| 3 000 m | 40,68 | Inzell | 13. maaliskuuta 1976 |
| sprinttiottelu | 166,210 | Inzell | 12.–13. maaliskuuta 1976 |
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Matka | Aika | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 500 m | 40,68 | Inzell | 13. maaliskuuta 1976 |
| 1 000 m | 1.24,38 | Inzell | 13. maaliskuuta 1976 |
| 1 500 m | 2.14,68 | Davos | 31. tammikuuta 1976 |
| 3 000 m | 5.02,88 | Madonna di Campiglio | 26. tammikuuta 1976 |
Ratapyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Young voitti eräajon maailmanmestaruuden San Sebastiánissa 1973, Monteroni di Leccessä 1976 ja Brnossa 1981. Hän sai samassa lajissa MM-hopeaa 1982 sekä MM-pronssia 1972 ja 1975. Eräajon Yhdysvaltojen-mestaruuden hän voitti 1971, 1973, 1976 ja 1981.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sheila Young sports-reference.com. Arkistoitu 29.12.2008. Viitattu 24.5.2015. (englanniksi)
- 1 2 Skater bussiness card of Sheila Young-Ochowicz speedskatingnews.info. Viitattu 24.5.2015. (englanniksi)
- 1 2 Sheila Young-Ochowicz schaatsstatistieken.nl. Viitattu 24.5.2015. (hollanniksi)
- ↑ Sheila Young cyclingarchives.com. Viitattu 24.5.2015. (englanniksi)
|
1960: Helga Haase | 1964: Lidija Skoblikova | 1968: Ljudmila Titova | 1972: Anne Henning | 1976: Sheila Young | 1980: Karin Enke | 1984: Christa Rothenburger | 1988: Bonnie Blair | 1992: Bonnie Blair | 1994: Bonnie Blair | 1998: Catriona LeMay Doan | 2002: Catriona LeMay Doan | 2006: Svetlana Žurova | 2010: Lee Sang-hwa | 2014: Lee Sang-hwa | 2018: Nao Kodaira | 2022: Erin Jackson | 2026: Femke Kok |