Shanghain taistelu
| Shanghain taistelu | |
|---|---|
| Osa Kiinan–Japanin sotaa | |
 |
|
| Päivämäärä | 13. elokuuta – 26. marraskuuta 1937 |
| Paikka | Shanghai, Kiina |
| Lopputulos | Japanilaisten voitto |
| Osapuolet | |
 Kiinan tasavalta |
 Japani |
| Komentajat | |
| Tšiang Kai-šek Chen Cheng Zhang Zhizhong |
 Hasegawa Kiyoshi Heisuke Yanagawa Iwane Matsui |
| Vahvuudet | |
| 600 000 sotilasta (75 divisioonaa, 9 prikaatia) 250 lentokonetta 16 panssarivaunua |
300 000 sotilasta (8 divisioonaa, 6 prikaatia) 3 000 lentokonetta 300 panssarivaunua 130 laivaa |
| Tappiot | |
| 200 000 kaatunutta 83 500 haavoittunutta tai kadonnutta 91 lentokonetta |
70 000 kaatunutta 22 640 haavoittunutta tai kadonnutta 85 lentokonetta 51 alusta |
Shanghain taistelu oli ensimmäinen merkittävä taistelu Kiinan ja Japanin välillä Kiinan–Japanin sodassa. Taistelu oli kyseisen sodan suurin taistelu.
Vuodesta 1931 lähtien Kiinan ja Japanin välillä oli käyty lukuisia konflikteja, joista useita kutsuttiin vähätellen ”välikohtauksiksi” ja joiden myötä Kiina menetti alueitaan pala palalta. Lopulta Marco Polon sillan välikohtauksen ja tätä seuranneiden valloitusten seurauksena generalissimo Tšiang Kai-šekin päätti johtaa Kiinan täysimittaiseen sotaan Japania vastaan, tosin ilman virallista sodanjulistusta. Shanghain kiinalaisten sotilaiden tehtäväksi annettiin pidätellä japanilaisten nopeaa etenemistä, jotta Kiinan hallitus ehtisi siirtää tärkeimmän teollisuuden sisämaahan ja saadakseen länsimaiden sympatian Kiinan puolelle.
Kiivaan kolmikuukautisen taistelun aikana kiinalaiset ja japanilaiset joukot taistelivat Shanghain keskustassa, läheisissä kaupungeissa ja Jiangsun rannoilla, minne Japani teki maihinnousuja. Taisteluissa kiinalaisten sotilaitten käytössä oli pienen kaliiperin aseita japanilaisten käyttäessä ilma- ja laivastohyökkäyksiä sekä panssaroituja ajoneuvoja. Japanin keisarillinen armeija oli ylivoimainen, varsinkin ilmavoimien osalta.
Syyskuun kolmannella viikolla guomingdangin puolustus alkoi murtumaan, minkä seurauksena kiinalaiset joutuivat perääntymään Suzhoupurolle. Japanilaiset ylittivät Suzhoupuron marraskuun alussa.
Marraskuun aikana kiinalaisten kuri ja taistelutahto romahtivat nopeasti. Lopulta Shanghain puolustus petti ja Kiina menetti huomattavan osan parhaista joukoistaan. Useimmat divisioonat menettivät yli puolet vahvuudestaan.[1]
Kiinalaisten sitkeä ja urhea puolustus tuli kuitenkin suurena šokkina japanilaisille hyökkääjille, joilla oli ollut mielikuva omasta kulttuurillisesta ja sotataidollisesta ylemmyydestä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Shanghain valloitus, Hakkapeliitta, 01.02.1938, nro 5, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beevor, Antony. Toinen maailmansota. WSOY, 2012.
- ↑ Anthony, Beevor: Toinen maailmansota, s. 78. WSOY, 2012.