Shōrinji-ryū Renshinkan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shōrinji-ryū Renshinkan
Perustettu 1955
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Isamu Tamotsu
Vaikutteet taiwanilainen kenpo, kiinalainen kenpo, shōrin-ryū, kobudō, Daito-ryu
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

Shōrinji-ryū Renshinkan Karatedō on japanilaisen Isamu Tamotsun vuonna 1955 perustama karaten tyylisuunta. Tyylisuunnan nimi koostuu sanoista Sho (pieni), Rin (metsä) ja Ji (temppeli).

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isamu Tamotsu harjoitteli aluksi judoa, mutta aloitti 13-vuotiaana Taiwanin Kenpon harjoittelun Roshi Shin johdolla. Toisen maailmansodan aikana Tamotsu oli kaksi vuotta pioneerina Kiinan Mantšuriassa, jonka aikana hän sai vaikutteita kiinalaisesta kenposta, jossa hänen opettajanaan toimi O Shi Hei. Sodan jälkeen Tamotsu palasi Kagoshimaan, jossa hän harjoitteli Daito-ryu- ja Hakko-ryu -jujutsua sekä kenjutsua. 1950-luvun alkupuolella hän sai idean karaten tyylisuunnan perustamisesta. Tamotsu halusi tyylisuuntaansa katat, joilla olisi mahdollisimman pitkä historia ja perinne. Tämän vuoksi hän matkusti Okinawan saarelle harjoittelemaan shōrin-ryūta Zenryo Shimabukuron luokse, jonka opetuksessa hän harjoitteli puolivuotta.[1] Tamotsu palasi takaisin Kagoshimaan, jossa hän aloitti tyylisuunnan opettamisen.[2]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shōrinji-ryū Renshinkanissa on pyöriviä tekniikoita, potkupainotteisuutta ja hyvin sovellettavia tekniikoita, hyppypotkuja ja -lyöntejä. Tyylissä edellytetään melko pystyjä ja kapeita otteluasentoja muun muassa etäisyyden, vauhdin ja turvallisuuden säilyttämiseksi

Kata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shōrinji-ryū Renshinkanissa harjoiteltavat katat pohjautuvat vanhoihin Okinawalaisiin liikesarjoihin. Tyylissä harjoitellaan kahdeksaa kataa: Ananku, Wanshu, Seisan, Chinto, Gojushiho, Bassai, Kushanku ja Tokumine-no-Kon.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lisää seibukan historiaa fssk.org Viitattu 2.4.2012
  2. YYLISUUNTA JA HISTORIA renshinkan.fi Viitattu 1.4.2012 (englanniksi)