Sfumato

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yksityiskohta Leonardo da Vincin Mona Lisasta, jossa sfumato-tekniikkaa on käytetty erityisesti silmien ympärysten varjostamisessa.

Sfumato (it. sfumo, savu, sumu)- eli valohämytekniikka on maalaustapa, jossa värisävyjä pehmennetään[1] ja sulautetaan toisiinsa. Sillä pyritään luomaan utuinen, kolmiulotteinen kuva häivyttämällä värien ohella ääriviivoja yleensä ohuin maalikerroksin, joita maalataan useita.

Yksi sfumaton kehittäjiä oli Leonardo da Vinci,[1] joka hallitsi menetelmän täydellisesti. Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa työskentelevän da Vinci -tutkija Jacques Franckin mukaan da Vinci käytti Mona Lisan silmien ja suun ympäristöön 30–40 värikerrosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Broby-Johansen, R.: ”Sfumato”, Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 212. Helsinki: Tammi, 1977.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]