Serlachius (museot)
Serlachius on Mänttä-Vilppulassa Pohjois-Pirkanmaalla sijaitseva taidekohde.[1] Sen taustayhteisönä ja omistajana toimii vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Serlachiuksen juuret ovat Serlachius-teollisuussuvun aktiivisessa kulttuuri- ja taideharrastuksessa.
Esimerkiksi vuonna 2015 paikalla vieraili 110 000 kävijää.[2]
Taidekokoelman historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gösta Serlachiuksen säätiön taidekokoelma on Pohjoismaiden merkittävimpiä yksityisiä kokoelmia ja eurooppalaisessakin mittakaavassa tärkeä. Kokoelmaa pidetään ainutlaatuisena niin historiansa kuin sisältönsäkin osalta.[3]
- Pääartikkeli: Gösta Serlachiuksen säätiön taidekokoelman historia
Serlachius Kartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Serlachius Kartano
Serlachius Kartano (aiemmin Serlachius-museo Gösta ja Gösta Serlachiuksen taidemuseo) sijaitsee Joenniemen kartanossa. Se on esitellyt vuodesta 1945 Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa. Gösta-museo on Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä.[4]
Museo avattiin yleisölle vuonna 1945, jolloin se oli Suomen kahdeksas taidemuseo[3]. Gösta Serlachius oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin, ja hänen leskensä ja perikuntansa halusi asettaa kokoelman näytteille Joenniemen kartanoon.[5][6] Taidekokoelma oli säätiöity jo vuonna 1933.[6]
Taidemuseon yhteyteen valmistui kesällä 2014 laajennusosa Göstan paviljonki, joka moninkertaisti Göstan näyttelytilat. Paviljongin suunnittelusta vastasi kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittanut barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI, joka halusi kunnioittaa Serlachiuksen metsäteollisuussuvun perinteitä valitsemalla rakennusmateriaaliksi puun. Göstan paviljongin kokonaisala on 5 700 neliömetriä ja huoneistoala 3 500 neliömetriä. Rakennuksessa on kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, museokauppa ja modernit ravintolatilat. Uusien tilojen myötä Serlachius keskittyy vanhan taiteen lisäksi myös nykytaiteeseen. Paviljongin näyttelyissä nähdään erityisesti kotimaista ja ulkomaista nyky- ja aikalaistaidetta sekä erilaisia teemanäyttelyjä.
Serlachius Pääkottori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Serlachius Pääkonttori
Vuonna 2000 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti G. A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorirakennuksen, Valkoisen talon, Metsä-Serla Oyj:ltä. Taidesäätiön silloinen puheenjohtaja vuorineuvos Gustaf Serlachius (1935–2009) halusi turvata pääkonttorirakennukselle arvokkaan käytön. Rakennuksesta päätettiin tehdä kulttuurihistoriallinen museo esittelemään suomalaisen teollisuuden ja siitä eläneen paikkakunnan historiaa.lähde?
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Serlachius Kartanolle, joka toimi silloin nimellä Serlachius-museo Gösta, myönnettiin Vuoden museo -palkinto keväällä 2015.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Serlachius | Serlachius | Taidekohde Serlachius. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Mäntän museot vetivät väkeä, Sara Hildén jäi kävijätavoitteesta Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
- ↑ a b Tarja Talvitie (toim.): Kymmenen polkua kokoelmaan, s. 9-15. Serlachius-museot, 2018.
- ↑ ”Serlachiuksen taidemuseo”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- ↑ Gösta (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 5.2.2015.
- ↑ a b Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 5.2.2015.
- ↑ Serlachius-museo Gösta on Vuoden museo – museoiden parhaimmistoa palkittiin Museogaalassa 19.5.2015. Suomen museoliitto. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 1.1.2019.