Separatistien hyökkäykset Itä-Ukrainassa 2014–2016

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Separatistien hyökkäykset Itä-Ukrainassa 2014–2015 olivat Venäjän tukemien separatistien sotatoimia Ukrainan armeijaa vastaan, joilla he pyrkivät valtaamaan itselleen lisää alueita Itä-Ukrainasta Minskissä syyskuussa 2014 sovitusta tulitauosta huolimatta. Syyskuun jälkeen ammuskeltiin jatkuvasti varsinkin Donetskin lentokentän lähellä.

Separatistit kahakoivat myös keskenäänlähde?. Vuodenvaiheessa 2014–2015 he pyrkivät kohti Mariupolia ja Delbatsevaa. Uuden tulitauon jälkeen sotatoimet olivat jonkin aikaa hiljaisempia. Keväällä ja kesällä 2015 käytiin kovia taisteluja, jotka hiljenivät syyskuun 2015 tulitaukoon. Separatistit hyökkäsivät uudelleen vuoden 2016 maaliskuussa, mikä kiihdytti taisteluja.

Ukrainassa separatisteja alettiin kutsua terroristeiksi ja hyökkäysten torjumista terrorismin vastaiseksi sodaksi. Separatisteja kutsuttiin myös kapinallisiksi.

Tulitauko ei pidä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. syyskuuta 2014 tulitauko ei näyttänyt pitävän. Separatistit hyökkäsivät Ukrainan armeijaa vastaan, joka pyrki torjumaan hyökkäyksiä.[1]

Syyskuussa separatistit ilmoittivat haluavansa järjestää omat vaalit marraskuussa, mitä Ukrainan hallitus vastusti.lähde?

Venäläiset määräsivät venäläispoliisit tutkimaan väittämäänsä Itä-Ukrainassa tapahtunutta kansanmurhaa.[2][3] Tähän Ukraina vastasi omilla tutkintamääräyksillään, joiden kohteena olivat kansanmurhaa tutkivat viranomaiset, jotka Ukrainan mielestä olivat terroristien puolella.lähde?

2. lokakuuta 2014 Donetskin keskustaa tulitettiin raskain asein ensimmäistä kertaa, ja sveitsiläinen avustustyöntekijä kuoli.[4] Venäjä näytti aseistavan separatisteja ja keskittävän joukkoja siten, että joukot saattaisivat vallata Ukrainalta Donetskin lentokentän ja Mariupolin.[5]

Taistelut kiihtyvät uudelleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinallisten järjestämät vaalit Donetskissa.

Donetskin ja Luhanskin alueiden kapinalliset järjestivät johtajien ja parlamentin vaalit 2. marraskuuta 2014. Vain Venäjä tunnusti vaalit laillisiksi. Ukrainan presidentti sanoi vaalien rikkoneen Minskissä sovittua aselepoa.[6][7]

Presidentti Petro Porošenko pyysi tämän jälkeen parlamenttia peruuttamaan kapinallisalueiden erityisaseman, joka oli sovittu Minskissä.[8] Marraskuun vaaleissa valittu Donetskin kansantasavallan johtaja Alexandr Zahartsenko halusi neuvotella Ukrainan hallituksen kanssa. Porosenko torjui Donetskin kapinahallituksen varkaina ja hyökkääjinä ja osallistui uutistoimisto Reutersin mukaan kriisikokoukseen, jossa pohdittiin uusia toimia separatisteja vastaan.[9]

Pian tämän jälkeen Ukraina saartoi kapinallisalueen osittain. Maa ilmoitti aloittavansa passintarkastukset kapinallisalueiden rajalla, lopettavansa alueiden rahoituksen ja lähettävänsä uusia joukkoja kapinallisalueille.[10][11] Ukraina lupasi silti jatkaa sähkön ja kaasun toimituksia, jotta ihmiset selviäisivät talven yli.

Kapinalliset syyttivät Ukrainan hallitusta uuden offensiivin valmistelusta ja Minskin sopimuksen rikkomisesta. Jännitys kiristyi kriisialueella. Ukrainan armeijan mukaan Venäjän rajan yli tuli 7. marraskuuta kymmeniä ajoneuvoja raskasta sotakalustoa.[12] Etyj vahvisti rauhanprosessin olevan vaarassa raskaiden aseiden siirtojen takia.[13][14] Donetskin lentokentän taistelut kiihtyivät rajuimmiksi sitten edeltäneen kuukauden.[15][16] Länsimaat määräsivät yhä uusia pakotteita Venäjälle.lähde tarkemmin?

Kapinallisten keskinäiset kahakoinnit rauhoittuivat huomattavasti, kun kapinahallinnon ja Venäjän epäsuosioon joutuneita kapinakomentajia "puhdistettiin" pois. Igor Bezler katosi marraskuussa. Alexander "Batman" Bednov kuoli tulitaistelussa.[17]

Tammikuun 2015 offensiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläismieliset kapinalliset hyökkäsivät tammikuun lopulla monin paikoin Itä-Ukrainassa,[18] ja taistelut kiihtyivät elokuun tasolle. Kapinalliset tulittivat ilmeisesti tahallaan siviilien asuinaluetta Mariupolissa surmaten ainakin 30 henkilöä. Kapinalliset tunnustivat iskun kiistettyään sen ensin.[19] YK tuomitsi iskun. Venäjä esti iskun tuomitsevan päätöksen YK:n turvallisuusneuvostossa.[20] Ukrainan parlamentti julisti Venäjän hyökkääjäksi.[21] Maassa liikkeellepantiin 250 000 sotilasta..[22] Putin sanoi, että Ukrainassa taistelee Naton vapaaehtoisjoukko, jonka tarkoitus on osallistua Venäjän motittamiseen.[23] Nato kiisti tämän sanoen, että ainoat Ukrainassa taistelevat ulkomaiset sotilaat ovat venäläisiä. Kapinalliset hyökkäsivät tammi-helmikuussa kohti osin saarroksissa ollutta Delbatsevan kaupunkia.[24] EU pidensi talouspakotteita ja uhkasi niiden lisäämisellä. Saksa ja Ranska neuvottelivat 7. helmikuuta 2015 Venäjän kanssa pyrkien diplomatian avulla kohti kriisin ratkaisua, mutta hyvin epävarmoin tuloksin.[25] Yhdysvallat ja Nato harkitsivat aseapua Ukrainalle.[26]

Helmikuun 2015 tulitauko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriisin osapuolet sopivat tulitauosta Minskissä 12. helmikuuta 2015.[27][28] Kapinalliset hyökkäsivät päivää ennen tulitauon alkamista tulittaen ankarasti Delbatsevaa.[29] Taistelut hiljenivät kokonaan 15. päivän vastaisena keskiyönä.[30] Monet asiantuntijat suhtautuivat tulitaukoon epäillen.[31]

Tulitakoa rikottiin jo ensimmäisenä päivänä muun muassa Dbeltshevassa.[32][31]

Sekä Ukrainan, että separatistien joukot vetivät raskaita aseitaan pois, ja taistelut rauhoittuivat huomattavasti.[33][34] Separatistien väitettiin vetävän vain osan raskaista aseistaan, ja siirtävän niitä Mariupolin vastaiselle rintamalle. Tulitauon vallitessa separatistit hyökkäsivät muun muassa Donetskin lähellä. Lännessäkin Venäjän arveltiin kannattavan tulitaukoa.[35] Taistelut vähenivät huomattavasti maalis-huhtikuussa[36], vaikka lähinnä Doneskin ja Mariupolin lähellä taisteluja esiintyikin.lähde?

Uusia taisteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa Venäjän rajan yli virtasi yhä aseita. Ukrainan separatistit uhkailivat Etyj-tarkkailijoita väkivallalla.[37] Ukrainan mukaan kapinalliset valmistelivat suurhyökkäystä[38] Taistelut kiihtyivät uudelleen Maripolin lähellä olevassa Shyrokynen kylässä huhtikuun alussa.[39] Hallitus myöntyi kansanäänestykseen kapina-alueiden autonomiasta, jos tämä tapahtuisi Ukrainan lakien mukaan. Kapinalliset ja Venäjä vastustivat tätä.[40][41] Ukrainan presidentti Porošenko ei enää 6. huhtikuuta 2014 vastustanut kansanäänestystä, jossa päätetäisiin vallan hajauttamisesta maakunnille. Mutta Porošenko ei edelleenkään halunnut hajauttaa maata liittovaltioksi. Porošenko myös nimitti puolustusministeriksi äärikansallismielisen Oikean sektorin johtajan Dmytro Jarošin,[42] kun toisaalta hän oli ratsannut erään vapaaehtoisjoukkoja tukeneen oligarkin. Kapinalliset uhkasivat lopettaa tulitauon.[43][44] Kun valtiot 14. huhtikuuta neuvottelivat rauhansuunnitelman toisesta vaiheesta, taistelut kiihtyivät Donetskin ja Mariupolin välillä.[45][46] Minskin sopimusta rikottiin, kun raskasta aseistusta käytettiin.[47] Ukrainassa ja kapinallisalueella tapahtui salamurhia.[48] Kaksi venäläisiksi sotilaiksi itseään väittänyttä miestä jäi kiinni Ukrainassa. Venäjän mukaan miehet eivät olleet aktiivipalveluksessa.[49]

Kapinallisjohtaja Aleksei Mozgovoi surmattiin miinalla ja konetuliaseilla.[50] Mozgovoi oli eri mieltä Kremlin kanssa.[51] Murhaajiksi epäiltiin Mozgovoin omia miehiä tai jonkun osapuolen vakoojia. Ukraina ilmoitti lopettavansa merkittävien ihmisoikeussopimuksien noudattamisen vedoten sotatilaan.[52]

Kesän 2015 taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovia taisteluja oli monin paikoin kesäkuun alussa 2015.[53] Heinäkuun puolivälissä separatistien etulinjassa oli merkkejä sotaväsymyksestä. Kapinalliset vaativat itselleen koko Donetskin ja Luhanskin alueita.[54] Venäjän puolella Ukrainan vastaista rajaa oli suurin kriisin aikainen joukkojen keskitys.[55] Taistelut kiihtyivät[56] ja sodan pelättiin elokuun puolivälissä roihahtavan uudelleen.[57]

Syksyn 2015 tulitauko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulitauko hiljensi Itä-Ukrainan taisteluja lähes olemattomiin elokuun lopussa.[58] Eri valtioiden keskinäisissä Ukraina-neuvottelussa sovittiin Itä-Ukrainan vaalien siirtämisestä Ukrainan vaalilakien mukaiseen ajankohtaan.[59] Molemmat osapuolet vetivät lokakuun alussa raskaita aseitaan pois rintamalta.[60]

Yksittäisiä välikohtauksia yhä oli harvakseltaan. Tilanteen rauhoittumisen syynä pidettiin lännessä muun muassa Venäjän tai kapinallisten tai molempien haluttomuutta jatkaa riskialtista operaatiota. Venäjälle Ukrainan tilanne oli kehittynyt edulliseen suuntaan: Ukraina ei ollut toistaiseksi liittymässä EU:hun tai Natoon. Venäjä myös luultavasti pyrki pakotteiden poistamiseen. Mutta sodan alkamista uudelleen pelättiin yhä.[61]

Vuoden 2016 alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan kriisissä oli joulukuussa 2015 kuollut yli 9 000 ihmistä. Itä-Ukrainan alueille virtasi vuoden lopulla yhä aseita ja taistelijoita Venäjältä. Se kiristi tilannetta ja kiistellyillä alueilla tapahtui edelleen tappoja, kidutusta ja laittomuuksia.[62] Separatistien hyökkäykset jatkuivat maaliskuussa.[63].

Taistelut kiihtyivät maaliskuussa 2016. Separatistit pyrkivät maalis-huhtikuussa 2016 valtaamaan Avdijivkan, jonka kautta kulkee Horlivkan-Donetskin valtatie.[64] Ihmiset pakenivat taisteluja ensi kertaa sitten edellisen kesän.[65]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ylen toimittaja Ukrainassa: Separatistit hyökkäävät Yle Uutiset. 21.9.2014. Viitattu 19.4.2018.
  2. ↑ Kokkonen, Yrjö: Venäjä: Itä-Ukrainassa tapahtui kansanmurha Yle Uutiset. 29.9.2014. Viitattu 19.4.2018.
  3. ↑ Turtiainen, Suvi: Venäjä aloittaa rikostutkinnan "venäjänkielisten kansanmurhasta" Itä-Ukrainassa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 29.9.2014. Arkistoitu 4.10.2014. Viitattu 19.4.2018.
  4. ↑ Nurminen, Jussi: Donetskin keskustaa tulitettiin rajusti ensimmäistä kertaa tulitauon alkamisen jälkeen Yle Uutiset. 2.10.2014. Viitattu 19.4.2018.
  5. ↑ Koponen, Kalle: Taistelut Donetskin lentokentällä kiihtyneet viime päivinä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 3.10.2014. Arkistoitu 4.10.2014. Viitattu 19.4.2018.
  6. ↑ Zidan, Aishi: Ukrainan hatara aseleposopimus murenee (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 6.11.2014. Arkistoitu 16.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  7. ↑ Poroshenko tiukkana separatistien vaalien jälkeen: Tulitaukosopimusta harkitaan uudestaan Ilta-Sanomat. 3.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  8. ↑ Merkel: pakotteita pitää kiristää, ei höllentää TalousSanomat. 5.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  9. ↑ Zahartshenko valmis neuvottelemaan Ilta-Sanomat. 4.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  10. ↑ Hiiro, Jukka: Ukraina aloittaa passien tarkastukset kapinallisalueiden rajalla Helsingin Sanomat. 6.11.2014. Arkistoitu 16.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  11. ↑ Lähde: Valtion sairaalat ja koulut lopetetaan Itä-Ukrainassa MTV - Uutiset. 15.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  12. ↑ Isoniemi, Jaakko: Ukraina: 32 Venäjän tankkia ylitti rajan Iltalehti. 7.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  13. ↑ Ala-Mettälä, Helena: Kanerva huolissaan Itä-Ukrainasta Yle Uutiset. 9.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  14. ↑ Kerola, Päivi: Etyjin tarkkailijat todistivat asekuljetuksia Itä-Ukrainassa Yle Uutiset. 9.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  15. ↑ Hakala, Pekka & Turtiainen, Suvi: Donetskin tykistötuli herätti pelkoa taisteluiden laajenemisesta (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 10.11.2014. Arkistoitu 16.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  16. ↑ Donetskissa ensimmäinen laaja taistelu syyskuun tulitauon jälkeen MTV - Uutiset. 09.11.2014. Viitattu 20.4.2018.
  17. ↑ Alenius, Jari: Motorola, Givi, Ironside: Itä-Ukrainan tulitauko on näiden vihattujen ja ihailtujen kapinalliskomentajien käsissä Ilta-Sanomat. 14.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  18. ↑ Taistelut kiihtyivät Itä-Ukrainassa - Mariupolissa kymmeniä uhreja Turun Sanomat. 24.1.2015. Viitattu 20.4.2018.
  19. ↑ Saarinen, Markku: Kapinallisjohtaja myöntää: Me hyökkäsimme Mariupoliin Iltalehti. 24.1.2015. Viitattu 20.4.2018.
  20. ↑ YK: Mariupolin isku kohdistettiin tarkoituksella siviileihin Iltalehti. 27.1.2015. Viitattu 20.4.2018.
  21. ↑ Rydman, Arno: ”Venäjä on hyökkääjä” Verkkouutiset.fi. 27.01.2015. Viitattu 20.4.2018.
  22. ↑ Egutkina, Anna: Ukrainassa alkoi liikekannallepano: 250 000 miestä aseisiin Iltalehti. 24.1.2015. Viitattu 20.4.2018.
  23. ↑ Putin: Itä-Ukrainassa taistelee Nato-legioona, joka yrittää motittaa Venäjän MTV Uutiset. 26.01.2015. Viitattu 20.4.2018.
  24. ↑ Hakala, Pekka & Koponen, Kalle: "Ihmiset juovat votkaa unohtaakseen" (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 6.2.2015. Arkistoitu . Viitattu 20.4.2018.
  25. ↑ Tuohinen, Petteri: Moskovan neuvottelut Ukrainan sodasta olivat "merkittäviä ja rakentavia" (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 7.2.2015. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  26. ↑ Sittenkin aseapua Ukrainaan? ”Keskustelemme asiasta” Uusi Suomi. 7.2.2015. Viitattu 14.4.2018.
  27. ↑ Poroshenko: Venäjän raja Ukrainan valvontaan Turun Sanomat. 12.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  28. ↑ Hakala, Pekka: 13 ansan miinakenttä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 13.2.2015. Arkistoitu . Viitattu 20.4.2018.
  29. ↑ Torvinen, Pekka & Lyytinen, Jaakko: Taistelut raivoavat Ukrainassa tulitauon lähestyessä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 13.2.2015. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  30. ↑ Orjala, Anne: Minskissä sovittu tulitauko voimaan Ukrainassa Yle Uutiset. 15.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  31. ↑ a b Zidan, Aishi & Koponen, Kalle & Autio, Mark: Ukrainassa tulitauko pitää hatarasti (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 14.2.2015. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  32. ↑ Ukrainan armeija: Tulitaukoa rikottu Debaltsevessa Ilta-Sanomat. 15.2.2015. Viitattu 20.4.2018.
  33. ↑ Kokkonen, Yrjö: Ukrainassa yhteenottoja tulitauosta huolimatta Yle Uutiset. 27.2.2015. Viitattu 14.4.2018.
  34. ↑ Kokkonen, Yrjö: Separatistit: tykistöä vedetään rintamalta Yle Uutiset. 25.2.2015. Viitattu 14.4.2018.
  35. ↑ Ukrainan kapinalliset saattavat yhä havitella Mariupolia MTV - Uutiset. 26.02.2015. Viitattu 20.4.2018.
  36. ↑ Poroshenko: Ukrainan tulitauko on pitänyt Iltalehti. 13.3.2015. Viitattu 14.4.2018.
  37. ↑ Nurminen, Jussi: Kanerva: Ukrainan separatistit uhkaavat Etyj-tarkkailijoita väkivallalla Yle Uutiset. 8.4.2015. Viitattu 14.4.2018.
  38. ↑ Summanen, Kasperi: Ukrainan armeija odottaa suurhyökkäystä viikkojen sisällä Verkkouutiset.fi. 9.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  39. ↑ Summanen, Kasperi: Ukrainan Mariupolissa kuohuu Verkkouutiset.fi. 8.4.2015. Viitattu 14.4.2018.
  40. ↑ Ahonen, Anneli: Lakiesitys Luhanskin ja Donetskin erityisasemasta meni läpi (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 18.3.2015. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 14.4.2018.
  41. ↑ Kokkonen, Yrjö: Ukrainan parlamentti sai esityksen separatistialueiden erityisasemasta Yle Uutiset. 16.3.2015. Viitattu 14.4.2018.
  42. ↑ Niemeläinen, Jussi: Ukrainan Porošenko: En vastusta kansanäänestystä valtiomuodosta (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 6.4.2015. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  43. ↑ Nurminen, Jussi: Itä-Ukrainan kapinalliset uhkaavat tulitauon lopettamisella Yle Uutiset. 18.3.2015. Viitattu 20.4.2018.
  44. ↑ Ukrainan separatistijohtaja varoittaa uusista taisteluista Turun Sanomat. 9.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  45. ↑ Rajamäki, Tiina: Sunnuntaina puhjenneet taistelut Ukrainassa kiristivät neljän maan neuvotteluita Berliinissä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 13.4.2015. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  46. ↑ Niemeläinen, Jussi: Ukrainasta neuvotelleet ulkoministerit: Tulitaukoa noudatettava Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  47. ↑ Niemeläinen, Jussi: Ei anneta tykkitulen häiritä tulitaukoa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 13.4.2015. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 20.4.2018.
  48. ↑ Niemeläinen, Jussi: Poliisi etsii yhä salamurhaajia Ukrainassa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 20.5.2015. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 20.4.2018.
  49. ↑ Tuohinen, Petteri: Etyj: Ukrainan vangitsemat miehet kertoivat kuuluvansa Venäjän armeijaan (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 21.5.2015. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 20.4.2018.
  50. ↑ Rimaila, Elisa: Surmasivatko omat Kummitus-prikaatin johtajan Itä-Ukrainassa? Ilta-Sanomat. 25.5.2015. Viitattu 20.4.2018.
  51. ↑ Aittokoski, Heikki: Itä-Ukrainan "Aave-pataljoonan" separatistijohtaja Mozgovoi murhattu (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 24.5.2015. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 20.4.2018.
  52. ↑ Maria Pettersson: Ukraina ilmoitti lopettavansa merkittävien ihmisoikeus­sopimusten noudattamisen (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 23.5.2015. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 20.4.2018.
  53. ↑ Itä-Ukrainassa tilanne kiristyy: Yksi kovimmista taisteluista sitten helmikuun tulitauon Mtv3. 03.06.2015. Arkistoitu 5.6.2015. Viitattu 5.6.2015.
  54. ↑ Tikka, Iida: Itä-Ukrainan etulinjassa kyllästytty taistelemiseen MTV -Uutiset. 18.07.2015. Viitattu 20.4.2018.
  55. ↑ Summanen, Kasperi: Ukrainassa leimahti taas Verkkouutiset.fi. 19.07.2015. Viitattu 20.4.2018.
  56. ↑ Ukrainan taistelut vain kiihtyvät - jo tuhansia kuollut, myös siviilejä MTV -Uutiset. 19.07.2015. Viitattu 20.4.2018.
  57. ↑ Pettersson, Maria: Ukrainan sodan pelätään roihahtavan uudelleen (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 17.8.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 20.4.2018.
  58. ↑ Hannula, Tommi: Ukrainan Porošenko: Tulitauko piti ensi kertaa kokonaisen viikon (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 5.9.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 20.4.2018.
  59. ↑ Zidan, Aishi: Ranska: Minskin sopimuksen toteuttaminen viivästyy Ukrainassa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 2.10.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 20.4.2018.
  60. ↑ Tapiola, Paula: Ukraina on alkanut vetää kalustoaan Itä-Ukrainasta Yle Uutiset. 5.10.2015. Viitattu 14.4.2018.
  61. ↑ Niemeläinen, Jussi: Ukrainan itärintama hiljeni Helsingin Sanomat. 31.10.2015. Sanoma Oy. Arkistoitu 6.11.2015. Viitattu 31.10.2015.
  62. ↑ YK: Ukrainan kriisissä on kuollut yli 9000 ihmistä Ilta-Sanomat. 9.12.2015. Sanoma Oy. Viitattu 30.3.2016.
  63. ↑ Summanen, Kasperi: Itä-Ukrainassa leimahti Verkkouutiset. 29.3.2015. Viitattu 30.3.2016.
  64. ↑ Kuronen, Antti: “Miinakentällä makaavat vihollisten ruumiit pitäisi hakea pois” Yle maailmalla. 7.4.2016. Yle. Viitattu 8.4.2016.
  65. ↑ Niemeläinen, Jussi: HS kiihtyvien taistelujen repimässä Itä-Ukrainassa: ”Täällä me mummut tunnemme aseet äänien perusteella” (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 12.4.2016. Sanoma Oy. Viitattu 12.4.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Separatistien_hyökkäykset_Itä-Ukrainassa_2014–2016&oldid=22086481”