Dmytro Jaroš
Dmytro Anatolijovytš Jaroš | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. syyskuuta 1971 Dniprodzeržynsk, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta |
Dmytro Anatolijovytš Jaroš (ukr. Дмитро Анатолійович Ярош; s. 30. syyskuuta 1971[1]) on ukrainalainen poliitikko ja entinen kansallismielisen Oikea sektorin puheenjohtaja[2].
Jaroš syntyi Dnipropetrovskin alueella Dniproderžynskissä eli nykyisessä Kamjanskessa. Vuosina 1989–1991 hän palveli Neuvostoliiton asevoimissa Valko-Venäjällä sekä Irkutskissa. 1980-luvun lopusta alkaen hän oli mukana Ukrainan kansanliikkeessä sekä muissa kansallismielisissä liikkeisä. Vuonna 1994 hän oli mukana perustamassa Tryzub-järjestöä, Ukrainalaisten nationalistien kongressin puolisotilaallista siipeä, jonka johtoon hän nousi 2000-luvun puolella. Vuonna 2001 hän valmistui Ivan Frankon Drohobytšin pedagogisen yliopiston filologiselta laitokselta.[3][4]
Vuosina 2013–2014 Jaroš toimi UDAR-puolueen kansanedustajan Valentyn Nalyvaitšenkon avustajana. Jaroš oli ehdolla vuoden 2014 presidentinvaalissa Oikea sektori -puolueen ehdokkaana; hän sai 0,7 prosenttia äänistä.[5] Saman vuoden parlamenttivaaleissa hänet valittiin Ukrainan parlamenttiin Verh’ovna Radaan Dnipropetrovskin alueen 39. vaalipiiristä Oikean sektorin ehdokkaana. Hän ei parlamentissa liittynyt mihinkään parlamenttiryhmään. Hän toimi parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana.[3][4]
Jaroš osallistui Itä-Ukrainan sodan taisteluihin osana Oikean sektorin puolisotilaallisia joukkoja, Ukrainan vapaaehtoisjoukkoja (ukr. Добровольчий український корпус, Dobrovoltšyi ukrajinskyi korpus); hän haavoittui vunna 2015. Saman vuoden joulukuussa hän ilmoitti vetäytyvänsä Oikeasta sektorista.Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa hän oli ehdolla Verh’ovna Radaan Svoboda-puolueen listan kolmantena ehdokaana, muttei tullut valituksi.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Вступне слово Д.Яроша Бандерівець. Arkistoitu 26.2.2019. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Yarosh quits as Right Sector leader 11.11.2015. Interfax-Ukraine. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ a b c Ярош Дмитро Анатолійович LB.ua. Arkistoitu 2.6.2023. Viitattu 2.6.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Ярош Дмитро Анатолійович ПолітХаб. Arkistoitu 2.6.2023. Viitattu 2.6.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Протокол Центральної виборчої комісії про результати виборів Президента України 2.6.2014. Ukrainan keskusvaalilautakunta. Arkistoitu 2.6.2023. Viitattu 2.6.2023. (ukrainaksi)