Viherrottakäärme
| Viherrottakäärme | |
|---|---|
_(3-31-12)_humboldt_cyn,_patagonia_mts,_scc,_az_-02_(7032974125).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Tarhakäärmeet Colubridae |
| Alaheimo: | Varsinaiset tarhakäärmeet Colubrinae |
| Tribus: | Lampropeltini |
| Suku: |
Senticolis Dowling & Fries, 1987 |
| Laji: | triaspis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Viherrottakäärme[3] (Senticolis triaspis) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji. Se luokiteltiin aiemmin kiipijäkäärmeisiin (Elaphe), mutta nykyään sitä pidetään oman Senticolis-sukunsa ainoana lajina.[4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viherrottakäärme on lihaksikas, pitkähäntäinen käärme. Se on aikuisena yleensä yksivärisen vihreä tai oliivinvihreä, selkäpuolelta tummempi kuin vatsapuolelta, mutta on myös ruskeita ja punaisia yksilöitä. Poikaset ovat harmaita ja niillä on ruskeita tai punaisia satulakuvioita. Koiraat ovat 0,7–1,0 metriä pitkiä, kun taas naaraat ovat suurempia, yleensä 0,9–1,2 metriä pitkiä ja joskus jopa 1,8-metrisiä. Viherrottakäärmeellä on pitkä pää, joka erottuu selvästi niskasta. Silmät ovat keskikokoiset ja pupillit ovat pyöreät.[5]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viherrottakäärmeen levinneisyysalue alkaa Chihuahuan aavikolta Yhdysvaltojen koillisosista läheltä Meksikon rajaa, ja jatkuu etelässä aina Keski-Amerikan Costa Ricaan. Se suosii lähinnä kuivia elinympäristöjä kallioisista kanjoneista pensastoihin, mutta elää myös kosteissa elinympäristöissä, kuten matalissa vuoristoisissa sekametsissä.[5]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viherrottakäärme on valpas ja piilotteleva käärme, joka elää sekä maassa että puissa. Se välttää yhteenottoja pakenemalla, mutta saarrettuna se puolustaa itseään tarmokkaasti. Viherrottakäärme on myrkytön kuristajakäärme, joka aikuisena syö jyrsijöitä, päästäisiä, lepakoita sekä lintuja ja niiden munia. Poikaset saalistavat liskoja ja pieniä hiiriä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hammerson, G.A., Mendoza-Quijano, F., Lee, J., Vazquez Díaz, J. & Quintero Díaz, G.E.: Senticolis triaspis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.2. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Senticolis triaspis The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
- ↑ O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 132. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
- ↑ Midtgaard, Rune: Genus Senticolis RepFocus. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c O’Shea, Mark: The Book of Snakes: A life-size guide to six hundred species from around the world, s. 230. London: Ivy Press, 2018. ISBN 978-1-78240-559-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.12.2020). (englanniksi)
| ||||||||||